Budapestin raitioliikenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Budapesti villamos
Raitiovaunu Budapestin katukuvassa
Raitiovaunu Budapestin katukuvassa
Tyyppi raitiotie
Sijainti Budapest, Unkari
Avattu 1866
Pituus 158,9 km [1]
Pysäkit 627[1]
Linjoja 35
Raideleveys 1 435 mm
Omistaja BKK
Liikennöitsijä(t) BKV
Matkoja vuodessa 393,4 miljoonaa (2011)[1]
Budapestin raitiotiekartta

Budapestin raitioliikenne on yksi Budapestin julkisen liikenteen muodoista. Raitiotiet ovat joukkoliikennejärjestelmän toiseksi tärkein kulmakivi (bussien jälkeen), sillä se kuljettaa lähes sata miljoonaa matkustajaa vuodessa eli enemmän kuin Budapestin metro.[2]

Vuodesta 1866[3] käytössä olleet Budapestin raitiotiet ovat yksi maailman suurimmista raitiotiejärjestelmistä, jonka ratojen yhteispituus on 156,85 km.[2] Vuonna 2014 järjestelmä koostui 36 linjasta (27 päälinjasta ja yhdeksästä täydentävästä linjasta, jotka merkitään linjanumeron perässä olevalla A-, B-, tai G-kirjaimella) sekä Budapestin hammasradasta. Järjestelmää liikennöi Budapesti Közlekedési Zrt kunnallisen Budapesti Közlekedési Központin (Budapestin liikennekeskuksen) alaisuudessa.

Budapestin ensimmäiset sähköraitiolinjat (1887-1889).
Tässä GIF-animaatiossa näkyy raitiolinjojen muutokset vuodesta 1968 vuoteen 2005. (Näkyy parhaiten koko näytöllä.)
Budapesti Villamos Városi Vasut Részvénytársaság joukkovelkakirja, joka annettiin 31. joulukuuta 1908.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budapestin hevosraitioliikenne käynnistyi vuonna 1866, jolloin linjastoon kuului kaksi linjaa: toinen Zugligetissa ja toinen Óbudassa. Ensimmäinen hevosraitiolinja otettiin käyttöön 30. heinäkuuta 1866 Újpest-Városkapun ja Kálvin térin välillä, Váci útin kautta. Yli vuotta aiemmin, 22. toukokuuta 1865, kreivi ándor Károlyi perusti PKVT:n (Pesti Közúti Vaspálya Társaság, suomeksi Pestin julkinen katurataraiteiden yhtiö). Pian tämän jälkeen myös Budan puolelle avattiin hevosraitiolinjoja, jotka rakensi Buda Közúti Vaspálya Társaság eli BKVT. Linjat tyydyttivät kasvavan kaupungin joukkoliikenteen tarpeet ja raitiovaunut nähtiinkin nykyaikaisina liikennevälineinä.[3][4]

Vuonna 1872 Buda, Pest ja Óbuda yhdistettiin Budapestin kaupungiksi. Kasvavan kaupungin tarpeita tyydytettiin laajentamalla hevosraitiotieverkkoa ja vuonna 1885 verkosto oli jo laajentunut viiteentoista linjaan. Tämä ei kuitenkaan riittänyt kasvavaan kaupunkiin, eikä BKVT:n ylläpitämä monopoli hevosraitioteillä vienyt kehitystä eteenpäin.[5] Hevosraitioteistä erillinen höyrykäyttöinen kaupunkirata Közvágóhídistä Soroksáriin avattiin vuonna 1887. Sitä liikennöi HÉV, ja pian avattiin myös kaksi linjaa lisää.[3]

Samoihin aikoihin Mór Balázs ehdotti, että Budapestiin pitäisi rakentaa uusi sähköraitiotiejärjestelmä. Gábor Baross, sittemmin palvelu- ja liikenneministeriön sihteeri valtuutti ensimmäisen Nyugatin rautatieaseman ja Király utcan välisen koeraitiolinjan rakentamisen. Yhdessä Siemens & Halsken ja Lindheim és Társan kanssa Balázs perusti uuden yhtiön: BVV:n (Budapesti Városi Vasút, suomeksi Budabestin kaupunkijunat). Siemens & Halsken johtamat rakennustyöt aloitettiin 1. lokakuuta 1887, ja linja avattiin 28. marraskuuta 1887. Ensimmäisen linjan raideleveys oli 1 000 mm, ja raitiovaunujen virroitus hoidettiin alapuolelta, jotta kaduilla ei näkyisi riippuvia ajojohtimia.[3][5][6] Linja liikennöi Egyetemin aukion ja Köztemetőn välillä. Verkostoa laajennettiin myös heti avausvuoden jälkeen.[5]

Seuraavassa vaiheessa rakennettiin kaksi normaaliraideleveyksistä eli 1435 millimetrin raitiolinjaa: 20. heinäkuuta 1889 avattiin toinen linja Egyetem téristä Fiumei útiin Kálvin térin kautta.[7] Raitiotie suunniteltiin siten, että vaunuja voitaisiin vetää höyryvetureilla sähkökatkoksen sattuessa. Kolmas, niin ikään normaaliraiteinen linja avattiin 10. syyskuuta 1889, ja se kulki Unkarin tiedeakatemialta Andrássy útiin.[8]

Manner-Euroopan ensimmäinen maanalainen linja, Millenniumi Földalatti Vasút, on myös huomionarvoinen. Se rakennettiin kaivu- ja täyttömenetelmällä vuosina 1894-1896, ja sen alkuperäinen nimi oli FJFVV (Ferenc József Földalatti Villamos Vasút, suomeksi Frans Joosefin maanalainen sähkörautatie) kuningas Frans Joosefin mukaan. Radalla liikennöitiin aivan aluksi sähköraitiovaunuilla, mutta se ei ole kuitenkaan varsinainen raitiotie.[6]

Kymmenenä ensimmäisenä vuonna raitiolinjojen tunnuksina käytettiin numeroiden asemesta linjavärejä, jotka näkyivät pyöreissä linjakilvissä. Kilpiä oli mm. kokonaan punaisia, vihreitä, sinisiä ja mustia, punaisia vakoisen pystyraidan kera ja valkoisia vihreän kahdeksansakaraisen tähden kera. Tästä tuli tietenkin nopeasti hyvin hankalaa, joten 1900-luvun taitteessa, kun kaupungissa oli jo 30 linjaa, kaikki linjat saivat numerot. BVVV:n (entinen BVV, Budapesti Villamos Városi Vasút, suomeksi Budapestin sähköiset kaupunkijunat) linjat saivat parilliset numerot ja kilpailevan BKVT:n (Budapesti Közúti Vaspálya Társaság, suomeksi Budapestin tieratayhtiö) linjat parittomat numerot.[6]

Jatkuvasti kasvaville raitioteille tuli uusia liikennöitsijöitä, joista kaksi liikennöi Újpestissä, Pestin pohjoisosassa, yksi Pestszentlőrinc (toisessa kaupungissa) ja yksi Budan eteläosassa ja erillisessä Budafokin kylässä. Nämä liikennöitsijät yhdistyivät vuonna 1923, ja yhtiön nimeksi tuli BSZKRT (Budapest Székesfővárosi Közlekedési Rt., suomeksi Budapestin pääkaupunkiliikenne Oy). 1900-luvun alussa kaupungissa toimi peräti seitsemän raitiotieyhtiötä. Ensimmäisen maailmansodan lopulla kaupungissa olikin parhaimmillaan lähes 1100 raitiovaunua. Esimerkiksi vuonna 1918 raitiotie kuljetti 382 miljoonaa matkustajaa.[5][6]

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen liikennöintiä yhtenäistettiin ja kalustoa uusittiin. Kaupungissa oli eniten raitiolinjoja vuosina 1939-1944: 66 linjaa.[5][6]

Toisen maailmansodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budapestin piiritys oli vaurioittanut pahoin kaupungin infrastruktuuria: monia rakennuksia oli tuhoutunut, sillat oli räjäytetty, ja sähköjohtoja (myös raitioteiden ajojohtimia) oli repeytynyt irti. Raitioteiden jälleenrakennus oli tietenkin tärkeää, mutta monet raitiovaunut olivat tuhoutuneet joko piirityksen aikana tai varikon palossa vuonna 1947. Tämän vuoksi päättäjät ehdottivat, että keskustan raitiotiet korvattaisiin johdinautoilla. Halvempien rakentamiskustannusten lisäksi oli syytä huomata, että johdinautot olisivat saattaneet soveltua paremmin kantakaupunkiin, koska ne kääntyivät helpommin ja tuottivat vähemmän melua.[9]

Toisen maailmansodan jälkeen raitiotieyhtiöiden epäyhtenäisyys nousi jälleen pinnalle. Myös vuoden 1956 kansannousu aiheutti ongelmia: suurin osa raitioteiden ajojohtimista ja yli sata vaunua tuhottiin. Tämän jälkeen Budapestin kaupunki perusti neljän muun raitiotieyhtiön kanssa BKV:n, joka ylläpitää nykyisinkin Budapestin julkista liikennettä.[5]

Muutamat raitiolinjat korvattiin johdinautoilla, mutta raitioteiden laajennus ei päättynyt. Lähelle Nyugatin rautatieasemaa rakennettiin uusi raitiolinjojen solmukohta, josta kuljetettiin matkustajia edestakaisin Angyalföldin ja Újpestin tehtaisiin sekä linjalla 33 uuden Árpádin sillan yli.[10] Myös linjan 4 Budan puoleista rataa ja Nagy Lajos király útjan raiteita pidennettiin noin vuonna 1960. Elisanetin sillan jälleenrakentamisella vuonna 1964 oli merkittävä rooli raitioteiden elpymisessä, ja viisi linjaa alkoikin käyttää siltaa heti sen avauduttua.[11]

Vuonna 1968 Budapestissä oli 83 raitiolinjaa (joista kymmenen oli yölinjoja), ja verkosto oli suurimmillaan toisen maailmansodan jälkeen[12], mutta raitioteiden alasajo alkoi välittömästi. Tämä johtui osin raitiolinjojen korvaamista yksiraiteisilla ja vanhojen vaunujen korvaamisesta busseilla, mutta myös metrolinjojen M2 ja M3 rakentamisesta, sillä metrolinjat korvasivat niiden yläpuolella kulkeneet raitiolinjat. Vuonna 1972 lakkautettiin Elisabetin sillalla ja Rákóczi útilla kulkeneet raitiolinjat, ja vuoteen 1982 mennessä purettiin metrolinjan M3 läheisyydessä kulkeneet raitiotiet eli 40 km rataa (viidennes Budapestin raitioteistä). Keskustan lisäksi suurin osa Újpestin ja osa Pestin eteläosien raitioteistä purettiin.[13]

1970-luvulla julkisen liikenteen tukeminen kuului maassa vallinneeseen liikennepolitiikkaan. 1990-luvun alussa järjestelmänvaihdoksen myötä BKV:n kaikki omaisuus siirrettiin Budapestin kaupungin omistukseen.[14]

Vaikka monia linjoja lakkautettiin, yksi laajeni. Raitiolinja 33 suljettiin Árpádin sillan peruskorjauksen vuoksi vuonna 1981, mutta sillan avauduttua ulomman kehätien, Hungária körgyűrűn, itäpäähän avattiin linja 1, jota on laajennettu vaiheittain vuosina 1984, 1987, 1990, 1995, 2000, 2015 ja 2019. Vuonna 2015 linja ylitti Rákóczin sillan Budan puolelle. Silta oli rakennettu vuonna 1995 ja suunniteltu raitioliikenteelle.[15]

Nykyisyys ja tulevaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 kunnallishallinto on vaikuttanut aiempaa raitiovaunumyönteisemmältä: linjat 1 ja 3 peruskorjattiin[16], linjaa 1 pidennettiin (pääosin EU:n rahoituksella)[17] ja linjojen 47 ja 49 on suunniteltu kulkevan taas Nyugati térille, joka oli linjan päätepysäkki ennen M3:n avautumista.[18] Suuri hanke toteutettiin Budan puolen raitiolinjojen yhdistämiseksi, laajentamiseksi ja kehittämiseksi siten, että linjat olisivat pidempiä ja vaihdot vähenisivät.[19]

Linjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 järjestelmä koostui 36 linjasta (27 päälinjasta ja yhdeksästä täydentävästä linjasta, jotka merkitään linjanumeron perässä olevalla A-, B- tai G-kirjaimella)[20] sekä Budapestin hammasradasta. Ainoastaan linja 6 liikennöi ympäri vuorokauden, ja useimmat linjat liikennöivät klo 5-23.

Linja Reitti Pituus
(km)		 Pysäkkien määrä Matka-aika

(päästä päähän)

Kalusto Muuta
1 Bécsi út / Vörösvári út ↔ Kelenföld vasútállomás 18,3 32 52 minuuttia CAF Urbos 3, Siemens Combino,
Tatra T5C5, Tatra T5C5K
2 Jászai Mari tér ↔ Közvágóhíd 6,0 13 20 minuuttia Ganz KCSV-7
3 Mexikói út ↔ Gubacsi út / Határ út 13,3 32 51 minuuttia CAF Urbos 3, TW 6000
4 Széll Kálmán tér ↔ Újbuda-központ 8,5 19 30 minuuttia Siemens Combino
6 Széll Kálmán tér ↔ Móricz Zsigmond körtér 8,3 19 29 minuuttia Siemens Combino Ympäri vuorokauden
12 Angyalföld kocsiszín ↔ Rákospalota, Kossuth utca 4,7 11 17 minuuttia Tatra T5C5K
14 Lehel tér ↔ Káposztásmegyer, Megyeri út 11,1 24 33 minuuttia Tatra T5C5K
17 Bécsi út / Vörösvári út ↔ Savoya Park 14,7 37 51 minuuttia CAF Urbos 3, Tatra T5C5, Tatra T5C5K
19 Bécsi út / Vörösvári út ↔ Kelenföld vasútállomás 11,2 24 38 minuuttia CAF Urbos 3, Ganz CSMG
24 Keleti pályaudvar ↔ Közvágóhíd 5,2 12 19 minuuttia Ganz KCSV-7, TW 6000
24G Keleti pályaudvar ↔ Mester utca / Ferenc körút ? 10
8		 15 minuuttia
13 minuuttia 		Siemens Combino, TW 6000 Mester utcasta / Ferenc körútista ajetaan vain Orczy térillr tai Hidegkuti Nándor Stadionille linjalta 4/6.
28 Blaha Lujza tér (Népszínház utca) ↔ Izraelita temető 10,8 26 39 minuuttia Tatra T5C5, TW 6000 Vain päivisin, ei lauantaisin
28A Blaha Lujza tér (Népszínház utca) ↔ Új köztemető (Kozma utca) 10,1 25 37 minuuttia Tatra T5C5, TW 6000
37 Blaha Lujza tér (Népszínház utca) ↔ Új köztemető (Kozma utca) 9,7 23 30 minuuttia Tatra T5C5, TW 6000 Vain arkisin ruuhka-aikaan
37A Blaha Lujza tér (Népszínház utca) ↔ Sörgyár 5,8 14 19 minuuttia TW 6000
41 Bécsi út / Vörösvári út ↔ Kamaraerdei Ifjúsági Park 18,4 39 62 minuuttia Tatra T5C5K
42 Határ út ↔ Kispest, Tulipán utca 3,0 7 8–9 minuuttia TW 6000
47 Deák Ferenc tér ↔ Városház tér 8,8 21 31 minuuttia Ganz CSMG
47B Kamaraerdei Ifjúsági Park → Deák Ferenc tér 12,6 27 42 minuuttia Ganz CSMG Vain Deák Ferenc térin suuntaan, kaksi lähtöä arkiaamuisin
48 Deák Ferenc tér ↔ Savoya Park 8,0 18 27 minuuttia Ganz CSMG Vain lauantaisin
49 Deák Ferenc tér ↔ Kelenföld vasútállomás 5,4 12 20–21 minuuttia Ganz CSMG
50 Határ út ↔ Pestszentlőrinc, Béke tér 8,0 20 24–26 minuuttia TW 6000
51 Mester utca / Ferenc körút ↔ Nagysándor József utca
6,5 / 8
15 / 24
24 minuuttia / 30 minuuttia
 TW 6000
51A Mester utca / Ferenc körút ↔ Ferencváros vasútállomás – Málenkij Robot Emlékhely
2,2
8 / 7
10-11 minuuttia
 TW 6000 Vain aamuisin ja iltaisin
52 Határ út ↔ Pesterzsébet, Pacsirtatelep
6,9
17 / 16
25 minuuttia
 TW 6000
56 Hűvösvölgy ↔ Városház tér
16,9
37
55 minuuttia
 Tatra T5C5K Vain arkisin ruuhka-aikaan
56A Hűvösvölgy ↔ Móricz Zsigmond körtér
11,2
23
35 minuuttia
 Tatra T5C5K
59 Szent János Kórház ↔ Márton Áron tér
5,2
15
19-20 minuuttia
 Tatra T5C5K
59A Széll Kálmán tér ↔ Márton Áron tér
4,1
12
15-16 minuuttia
 Tatra T5C5K
59B Hűvösvölgy ↔ Márton Áron tér
10,6
26
34 minuuttia
 Tatra T5C5K Vain arkiaamuisin
60 Városmajor ↔ Széchenyi-hegy, Gyermekvasút
3,7
10
14-15 minuuttia
 SGP
61 Hűvösvölgy ↔ Móricz Zsigmond körtér
10,9
26
33-34 minuuttia
 Tatra T5C5K
62 Rákospalota, MÁV-telep ↔ Blaha Lujza tér (Népszínház utca)
13,5
33 / 34
50-52 minuuttia
 TW 6000 Vain arkisin ruuhka-aikaan
62A Rákospalota, MÁV-telep ↔ Kőbánya alsó vasútállomás (Mázsa tér)
9,2
23
34 minuuttia
 TW 6000 Vain arkisin
69 Mexikói út ↔ Újpalota, Erdőkerülő utca
6,5
15
21-22 minuuttia
 TW 6000


Entiset linjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei ole yksiselitteistä tapaa määritellä, mitkä linjat ovat yhä olemassa Budapestissa, sillä vuosikymmenten aikana samalla reitillä on voitu käyttää useita numeroita (ei tietenkään samanaikaisesti), ja jotkin linjanumerot ovat poistuneet ja tulleet takaisin käyttöön. Joillekin linjoille on myös annettu uudet numerot, joten vaikka tietyllä numerolla ei olisi olemassa linjaa, voi olla olemassa uusi linja samalla reitillä. Olemassa olevat linjat ovat myös voineet pidetä ja lyhetä, joten raitiolinjan määrittely on vaikeaa. Seuraavassa taulukossa yritetään kuitenkin tehdä tiivistelmä entisistä linjoista. Määränpäät ja vuodet viittaavat viimeiseen kertaan, kun kyseistä linjanumeroa on käytetty.

Linjanumero Päätepysäkki Avaamis- ja lakkautusvuosi
2A Jászai Mari tér – Boráros tér H 1973–2013
5 Flórián tér – Hévízi úti lakótelep 1950–1974
7 Óbudai kocsiszín – Margit híd, budai hídfő 1946–1961
7i Fóti út – Rákospalota, Kossuth utca 1967-1974
8 Újpesti piac – Megyeri út 1955–1980
9 Batthyány tér – Budafok, Városház tér 1920–1986
9A Móricz Zsigmond körtér – Albertfalva kitérő 1961–1972
10 Rákospalota, Kossuth utca – Megyeri csárda 1954–1985
11 Margit híd, budai hídfő – Bécsi út 1950–1981
13 Örs vezér tere – Gubacsi út 1955–2001
15 Jászai Mari tér – Újpesti vasúti híd 1940–1977
15A Jászai Mari tér – Váci út 1963–1977
18 Széll Kálmán tér - Savoya Park 1949-2016
20 Ganz gyár – Ferenc körút vuoteen 1977
22 Nagyvásártelep – Boráros tér 1932–1970
23 Baross tér (Festetics György utca) – Ferenc körút 1928–2000
23A Népliget – Közvágóhíd 1953-1964 ja 1976-1980
25 Állatkert (Budapestin eläintarha) – Thököly út 1920–1973
26 Rókus kórház – Eskü tér 1910–1956
26A Kőrösi Csoma út – Orczy tér 1942–1956
27 Nagyvárad tér – Keleti Pályaudvar 1957–1959
29 József körút – BNV főberjárat 1925–1995
29Y Baross tér (Festetics György utca) – BNV főberjárat 1974–1995
31 Közvágóhíd – Pacsirtatelep 1973–1995
32i Pesterzsébet, Nagy Sándor utca - Ganz-MÁVAG 1967–1975
33 Nyugati pályaudvar – Óbudai kocsiszín 1950–1981
34 Közvágóhíd – Kálvin tér 1949–1951
35 Pacsirtatelep – Határ út – Pacsirtatelep 1951-1953
36 Keleti pályaudvar – Kápolna tér 1945–1994
38 Rókus kórház – Ferenc József laktanya 1920–1970
39 Keleti pályaudvar – Új köztemető 1927–1932
40 Pestszentimre – Pestszentlőrinc 1947–1975
43 Nagytétény – Móricz Zsigmond körtér 1963–1972
44 Zugló, Rákospatak – Keleti pályaudvar 1972–1995
45 Március 15. tér – Keleti Pályaudvar 1952–1963
46 Petőfi híd, budai hídfő – Déli pályaudvar 1958–1963
48 Nyugati pályaudvar – Albertfalva kitérő 1957–1960
53 Nyugati pályaudvar – Kispest, határ út 1950–1963
56 Moszkva tér – Hűvösvölgy 1930–2008
67 Keleti pályaudvar – Rákospalota, MÁV telep 1902–1997

Kalusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuva Vaunutyyppi tai alityyppi Lukumäärä Kalustonumerot Valmistettu Liikenteessä Varikot
Nyt Alkujaan
Ganz, CSMG-1 3 (35) 1301, 1313, 1318 1967–1968 vuodesta 1967 Baross, Budafok*, Ferencváros, Kelenföld
Ganz, CSMG-2 34 (85) 1341–1342, 1349, 1357, 1360–1361, 1363–1367, 1369, 1400–1402, 1404, 1407, 1418–1419, 1427, 1433–1434, 1437–1445, 1448, 1450–1451 1970–1972, 1975 vuodesta 1970
Ganz, CSMG-3 1 (29) 1461 1977 vuodesta 1977 Kelenföld
Ganz, KCSV-7 30 1321, 1325–1332, 1335–1337, 1339–1340, 1343–1348, 1350–1356, 1359, 1362, 1370 1997–1999 vuodesta 1997 Ferencváros
ČKD, Tatra T5C5 162 (322) 4002, 4009–4011, 4014–4015, 4021, 4028–4029, 4031, 4034–4037, 4044–4046, 4048–4049, 4052, 4054–4055, 4057–4059, 4061, 4070, 4074, 4085–4087, 4091, 4103, 4107, 4113, 4116, 4127, 4131–4132, 4135, 4140, 4149, 4151–4171, 4200, 4202–4203, 4206, 4210, 4216, 4218–4219, 4221, 4223, 4227–4228, 4230, 4232, 4234, 4236, 4238–4241, 4245–4246, 4248–4250, 4252, 4254, 4257–4259, 4261–4264, 4267–4273, 4275, 4277–4303, 4306–4313, 4315, 4317–4323, 4325–4326, 4328–4329, 4332, 4335–4336, 4339, 4341, 4344–4346, 4349 1978, 1980, 1984 vuodesta 1978 Angyalföld, Baross, Budafok*
ČKD, Tatra T5C5K
Tatra T5C5K2
Tatra T5C5K2M 		158 (322, kuten

yllä)

4001, 4003–4008, 4012–4013, 4016–4020, 4022–4027, 4030, 4032–4033, 4038–4043, 4047, 4050–4051, 4053, 4056, 4060, 4062–4069, 4071–4073, 4075–4084, 4088–4090, 4092–4102, 4104–4106, 4108–4112, 4114–4115, 4117–4120, 4122–4124, 4125, 4126, 4128–4129, 4030, 4133–4134, 4136–4139, 4141–4148, 4150, 4201, 4204–4205, 4207–4209, 4211–4215, 4217, 4220, 4224–4226, 4229, 4231, 4233, 4235, 4237, 4242–4244, 4247, 4251, 4253, 4255–4256, 4260, 4265–4266, 4274, 4276, 4304–4305, 4314, 4316, 4324, 4327, 4330–4331, 4333–4334, 4337–4338, 4340, 4342–4343, 4347–4348 2002–2004, 2009– vuodesta 2003 Szépilona, Angyalföld
DÜWAG, TW 6000 93 1500–1592 1975–1978 vuodesta 2001 Ferencváros, Száva, Zugló
LHB TW 6000 20 1600–1619 1980–1982 vuodesta 2012 Száva
Siemens, Combino Supra
 40 2001–2027, 2029–2040, 2028 2006–2007 vuodesta 2006 Hungária
CAF Urbos 3 (pidempi)
 12 (+5 tilauksessa) 2101–2112 2015–2016 vuodesta 2016 Budafok*, Hungária, Száva
CAF Urbos 3 (lyhyempi)
 35 (+21 tilauksessa) 2201–2231, 2232–2235 2014–2016 vuodesta 2015

Varikot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Sijainti Rakennettu Vaunutyypit Liikennöitävät linjat
Angyalföld kocsiszín Budapest IV., Pozsonyi út 1. 1896 Tatra T5C5, Tatra T5C5K2 1, 12, 14, 17
Baross kocsiszín Budapest VIII., Baross utca 132. 1889 Tatra T5C5 1
Budafok kocsiszín Budapest XI., Fehérvári út 247. 1899 Tatra T5C5, Tatra T5C5K, CAF Urbos 3 1, 17, 19, 41, 56
Ferencváros kocsiszín Budapest IX., Könyves Kálmán körút 7. 1904 Ganz CSMG, Ganz KCSV-7, TW 6000 2, 24, 28, 28A, 37, 37A, 51, 51A
Hungária kocsiszín Budapest VIII., Törökbecse utca 1. 1912 Combino Supra Budapest NF12B, CAF Urbos 3 1, 4, 6
Kelenföld kocsiszín Budapest XI., Bartók Béla út 137. 1912 Ganz CSMG 19, 47, 48, 49
Száva kocsiszín Budapest IX., Üllői út 197. 1913 TW 6000, CAF Urbos 3 3, 42, 50, 52
Szépilona kocsiszín Budapest II., Budakeszi út 9-11. 1870 Tatra T5C5K 56, 56A, 59, 59A, 59B, 61
Zugló kocsiszín Budapest XIV., Thököly út 173. 1899 TW 6000, Ganz UV -museoraitiovaunut 3, 62, 62A, 69

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Annual Report 2011 BKV. Viitattu 30.12.2016. (englanniksi)
  2. ↑ a b BKV Zrt: Vuosiraportti 2011 (PDF) static.bkv.hu. 2011. Viitattu 23.10.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Early Development of Community Transport (1800-1968) www.bkv.hu. Viitattu 23.10.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Early Development of Community Transport (1800-1968) BKV. Viitattu 30.12.2016. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f The History of the Budapest Tram Transport BKV. Viitattu 30.12.2016. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e Tibor Legát: ”Bevezető”, Számos villamos, s. 57-59. Budapest: Jószöveg, 2010. ISBN 978-615-5009-15-0 (unkariksi)
  7. ↑ Tibor Legát: ”8”, Számos villamos, s. 57-59. Budapest: Jószöveg, 2010. ISBN 978-615-5009-15-0 (unkariksi)
  8. ↑ Tibor Legát: ”24”, Számos villamos, s. 132-137. Budapest: Jószöveg, 2010. ISBN 978-615-5009-15-0 (unkariksi)
  9. ↑ László Jakab: ”Villamospótló”, Szerbusz trolibusz, s. 46-49. Budapest: Jószöveg, 2011. ISBN 978-615-5009-30-3 (unkariksi)
  10. ↑ Tibor Legát: ”Harminchárom”, Közlekedik a főváros, s. 38. Budapest: Jószöveg, 2008. ISBN 978-963-7052-77-4 (unkariksi)
  11. ↑ Tibor Legát: ”Szimbolizmus”, Közlekedik a főváros, s. 52. Budapest: Jószöveg, 2008. ISBN 978-963-7052-77-4 (unkariksi)
  12. ↑ Budapest 1968 www.tundria.com. Viitattu 23.10.2020.
  13. ↑ Tibor Legát: ”Halványuló sárga”, Közlekedik a főváros, s. 60-62. Budapest: Jószöveg, 2008. ISBN 978-963-7052-77-4 (unkariksi)
  14. ↑ Establishment of BKV, The Budapest Transport Company (1968-present days) BKV. Viitattu 30.12.2016. (englanniksi)
  15. ↑ Tibor Legát: ”A külvárosi gyors”, Közlekedik a főváros, s. 74. Budapest: Jószöveg, 2008. ISBN 978-963-7052-77-4 (unkariksi)
  16. ↑ Index: Bevetik fűvel az 1-es villamos vágányait index.hu. 7.5.2012. Viitattu 23.10.2020. (unkari)
  17. ↑ Tenczer Gábor: Beért az 1-es villamos az Etele térre index.hu. 9.7.2019. Viitattu 23.10.2020. (unkari)
  18. ↑ Index: Budapest: támadnak a villamosok index.hu. 17.11.2011. Viitattu 23.10.2020. (unkari)
  19. ↑ Tenczer Gábor: Zsebtérképet elő, elindult a fonódó villamos index.hu. 16.1.2016. Viitattu 23.10.2020. (unkari)
  20. ↑ Timetables Budapesti Közlekedési Központ. Viitattu 23.10.2020. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Budapestin raitioliikenne.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Trams in Budapest
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Budapestin_raitioliikenne&oldid=20993836”