Buchenwaldin hälytys
Buchenwaldin hälytys (ven. Бухенвальдский набат, Buhenvaldskij nabat) on neuvostoliittolainen laulu vuodelta 1958. Runon kirjoitti Aleksandr Sobolev syyskuussa 1958 kuultuaan uutisen muistomerkin avaamisesta Weimarissa sijainneen Buchenwaldin keskitysleirin muistoksi. Muistomerkkiin kuului kellotorni, johon laulussa viitataan. Tekstin sävelsi Wano Muradeli ja laulu esitettiin ensimmäisen kerran Demokraattisen nuorison maailmanliiton nuorisofestivaalissa Wienissä vuonna 1959. Se nousi nopeasti suunnattomaan suosioon, jonka se on säilyttänyt.[1]
Buchenwaldin keskitysleiri on saanut vakiintuneen asema Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän kollektiivisessa muistissa toisesta maailmansodasta. Buchenwald symbolisoi natsivallan kauheuksia ja ilmentää neuvostoihmisen voittoisaa taistelua natsismin pahuutta vastaan. Buchenwaldin muistelu Venäjällä liittyy kiinteästi lauluun "Buchenwaldin hälytys". Laulua esitetään säännöllisesti Voitonpäivän juhlallisuuksissa toukokuun 9. päivänä muun muassa kouluissa, ja se on suosittu myös yksityistilaisuuksissa. Laulua täydentävät usein näytelmälliset lisät tai baletti.[1]
Aleksandr Sobolev[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runon kirjoittaja Aleksandr (Isaac) Vladimirovitš Sobolev (1915–1986) tunnetaan huonosti. Häntä koskevat tiedot ovat pääosin peräisin hänen leskeltään Tatjana Sobolevalta (1922–?), jotka tämä julkaisi Ogonjok -lehdessä vuonna 1996 Neuvostoliiton romahduksen jälkeen.[1] Vuonna 2006 Tajiana Soboleva julkaisi edesmenneen miehensä elämäkerran An Honest Jew in Disgrace.[2]
Aleksandr Sobolev syntyi köyhässä juutalaisperheessä Ukrainassa. Äitinsä kuoleman jälkeen hän muutti 1937 Moskovaan, missä hän isosiskonsa kanssa ja työskenteli putkimiehenä. Hän alkoi kirjoittaa ja sai töitä lehtimiehenä.[1] Juutalaisuutensa takia hän kuitenkin menetti työnsä. Tämä sai hänet vaihtamaan juutalaisen etunimensä 'Isaac' venäläiseksi nimeksi 'Aleksandr'.[2] Vuonna 1942 hänet värvättiin armeijaan, mistä hän vapautui 1944 useita kertoja haavoittuneena. Invaliditeetin[1] tai juutalaisuutensa takia[2] hän menetti jälleen työnsä, ja nautti sen jälkeen pientä eläkettä.[1] Kun myös puoliso Tatjana Soboleva menetti työnsä vuonna 1954 Neuvostoliitossa vallinneen juutalaisvastaisuuden takia, perhe eli äärimmäisessä köyhyydessä.[1]
Lesken mukaan Sobolev kuuli uutisen Buchenwaldin muistomerkistä radiossa. Häneen teki vaikutuksen sen kellotorni, joka oli pystytetty kansalaiskeräyksellä kootuilla varoilla. Sobolev kirjoitti runonsa kahdessa tunnissa. Hän tarjosi sitä Pravdaan, mutta lopulta se julkaistiin Trud -nimisessä lehdessä. Sobolev lähetti runonsa Vano Muradelille, joka sävelsi sen. Radio ei kuitenkaan huolinut sävellystä. Lopulta Komsomol-komitea kiinnostui siitä, ja laulu päätettiin esittää Maailman nuorisofestivaaleilla, mitä seurasi sen menestyksellinen ensiesitys Wienissä vuonna 1959.[1]
Laulun vaiheita Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wienin ensiesityksen jälkeen laulua ei kuultu Neuvostoliitossa ennen vuotta 1960.Tällöin Puna-armeijan kuoro ja orkesteri ottivat sen ohjelmistoonsa, minkä jälkeen laulun asema vakiintui osaksi virallista kaanonia. Se oli myös ehdolla Leninin palkinnon saajaksi vuonna 1962. Vaikka laulua alettiin esittää runsaasti, sen kirjoittajan nimeä ei mainittu, vaikka säveltäjä kerrottiin. Sobolev ei liioin saanut korvauksia laulun esityksistä eikä miljooniin nousseista levymyynneistä. Sobolevin epäsuosion on arveltu johtuvan paitsi hänen juutalaisuudestaan myös kriittisestä asenteesta Neuvostoliiton kulttuurihallintoa kohtaan.[2]
Saksalaisen historian professori Gero Fedtken mukaan Sobolev ei kirjoittanut laulua antifasistista propagandaa ajatellen, mutta laulu soveltui tähän erinomaisesti.[1] Fedtken mukaan Buchenwald esiintyy runossa abstraktina symbolina, joka kuvasi sodan kauhuja. Toisessa säkeistössä puhutaan satojen tuhansien elävältä poltettujen (Сотни тысяч заживо сожженных) ylösnousemuksesta. Tässä Sobolev ei puhu Buchenwaldista, vaan Hiroshiman ja Nagasakin uhreista, sillä keskitysleirien vankeja ei poltettu elävältä.[1] Laulussa mainitaan myös ydinaseet ja Tyyni valtameri. Runon kirjoittamisvuotena 1958 USA teki 35 ydinkoetta Tyynenmeren Marshallinsaarilla. Fedtken mukaan runossa ei olekaan mitään erityisesti antifasistista: se on ydinsodan vastainen rauhanlaulu, missä Buchenwald edustaa toisen maailmansodan hirmutöitä. Tällaista tulkintaa tukevat myös kirjoittajan lesken muistelmat vuodelta 1996. [1]
Fedtken mukaan neuvostoliittolainen ja myöhemmin venäläinen tulkinta alkoivat korostaa laulun natsivastaisuutta. Sitä lisäsi Voitonpäivän symboliarvon kasvu, kun lokakuun vallankumouksen vuosipäivää lakattiin viettämästä. Laulun esityksissä natsismiin ja toiseen maailmansotaan liittyvät symbolit ja lavasteet ovat vähitellen korvanneet aikaisemmin yleisinä olleet viittaukset ydinaseisiin.[1]
Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heimo Anttiroiko on kääntänyt laulun sanat suomeksi. Laulu löytyy Koiton laulun vuonna 1965 julkaistulta lp-levyltä "Koiton Laulu".[3] Se esitetään myös vuonna 2006 valmistuneessa dokumenttielokuvassa Kenen joukoissa seisot. Elokuvan aiheena on 1970-luvun poliittinen laululiike. [4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fedtke, Gero: 'Bukhenval'dskii nabat': The Life and Transformation of a Peace-Song in Soviet and Post-Soviet Historical Culture. Cultures of History Forum, 27.8.2021. doi:10.25626/0130. Artikkelin verkkoversio.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Buchenwaldin hälytys - Georg Ots (Youtube)
- Buchenwaldin hälytys - Koiton laulu (Youtube)
- Buchenwaldin hälytys - sanat venäjäksi