Brykus
| Brykus | |
|---|---|
| Βρυκοῦς | |
| Sijainti | |
  Brykus |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Ólympos, Kárpathos, Kárpathos-Kásos, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Eteläiset Sporadit |
Brykus (m.kreik. Βρυκοῦς, Brykūs tai Brykous, lat. Brycus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Karpathoksen saarella Kreikassa.[1] Sen arkeologinen kohde sijaitsee linnuntietä noin seitsemän kilometriä pohjoiseen nykyisestä Ólympoksen kylästä ja noin 3,5 kilometriä pohjoisluoteeseen Avlónan kylästä.[2][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brykus oli rakennettu pienelle niemelle saaren pohjoisosan länsirannikolle. Niemen itäpuolella oli luonnonsatamalahti. Niemen alue tunnetaan nykyisin nimellä Ágios Ioánnis siellä olevan Pyhän Johannes Teologin (Ágios Ioánnis Theológos) kirkon mukaan, sekä kaupungin nimistä vääntyneissä nykykreikkalaisissa nimimuodoissa Vrykoúnta ja Vourgoúnta.[3]
Brykuksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1] Kaupungin paikkaa on arvioitu poliksen paikaksi harvinaisen huonon oloiseksi, koska alue on karua, ympärillä on vain vähän maatalousmaata, satamalahti on ollut melko huono ja soveltumaton talvikäyttöön, eikä kaupunki sijainnut tärkeimpien merenkulkureittien varrella.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brykuksen historiasta ei tiedetä paljoakaan. Löytöjen perusteella se on ollut olemassa viimeistään arkaaisella kaudella. Klassisella kaudella Brykus kuului saaren kolmen merkittävimmän poliksen (tripolis) joukkoon Arkesseian ja Karpathoksen ohella. 400-luvulla eaa. kaupunki kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Hellenistisellä kaudella Brykus oli Rhodoksen vaikutuspiirissä tai alaisuudessa.[1][4]
Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Brykontios (Βρυκόντιος) tai Brykūntios (Βρυκούντιος).[1]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brykuksen paikalla on raunioita arkaaiselta myöhäiselle roomalaiselle kaudelle saakka. Kaupungin akropoliina toimi korkeampi kohta kaupungin niemen kaulan kohdalla. Kaupunki on ollut ympäröity muurein, jotka on ajoitettu klassiselle ja hellenistiselle kaudelle. Akropoliilla sijaitsi ainakin hellenistisellä kaudella Athene Lindialle omistettu temppeli, mikä kertoo osaltaan tuon ajan rhodoslaisista vaikutteista kaupungissa. Myös Poseidon Porthmiokselle omistettu temppeli kuului oletettavasti kaupungin alaisuuteen.[1][3]
Kaupungin muihin pyhäköihin kuuluivat löytöjen perusteella nymfeille ja kabiireille omistetut pyhäköt. Pyhän Johannes Teologin kirkko niemen kärjen lähellä on rakennettu nymfien luolan paikalle, ja sen rakentamisessa on käytetty antiikin aikaista materiaalia. Kaupungin ympäristöstä on löydetty kallioon kaiverrettuja hautoja hellenistiseltä kaudelta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”487 Brykous”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ Brykous Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ a b c d e Brykous (Karpathos) 3 Ag. Marina - Βρυκο͂ς ToposText. Viitattu 15.10.2018.
- ↑ Hansen, M. H. & Raaflaub, K. (eds.): More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 150. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 3. Historia Einzelschriften 108) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1996. ISBN 3515069690 Teoksen verkkoversio.