Bruderhof
| Bruderhof | |
|---|---|
| Suuntautuminen | anabaptismi |
| Teologia | kristillinen pasifismi |
| Toiminta-alue | Yhdysvallat, Iso-Britannia, Australia, Saksa, Paraguay, Etelä-Korea ja Itävalta |
| Perustaja | Eberhard Arnold |
| Perustettu | 1920 Sinntal, Saksa |
| Seurakuntia | 26 yhteisöä (15 Yhdysvalloissa, 3 Britanniassa, 3 Australiassa, 2 Saksassa, 1 Paraguayssa, 1 Etelä-Koreassa ja 1 Itävallassa |
| Jäseniä | yli 2 900 |
| Kotisivu | https://www.bruderhof.com/ |
Bruderhof on anabaptistinen kristillinen yhteisö, joka harjoittaa yhteisomistusta seuraten esimerkkiä, jonka se katsoo löytävänsä Raamatun Apostolien teoista. Heillä on yhteisöjä Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Australiassa ja Paraguayssa. Yhteisomistuksen lisäksi liikkeen opillisiin erityispiirteisiin kuuluvat aikuiskaste, väkivallattomuus, ja elinikäinen aviouskollisuus.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteisön perusti vuonna 1920 Saksassa protestanttiteologi Eberhard Arnold yhdessä vaimonsa Emmyn ja tämän siskon Else von Hollanderin kanssa. Kauhistuneena lisääntyvästä sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta ja ensimmäisen maailmansodan kauhuista he etsivät vastauksia Jeesuksen opetuksista, erityisesti vuorisaarnasta. Tämän tutkiskelun myötä he kokivat kutsumusta radikaaliin opetuslapseuteen, antamaan kaiken Kristukselle. Tämän vuoksi he muuttivat Berliinin kodistaan Sannerzin kylään, Sinntaliin. Siellä he yhdessä pienen joukon samanmielisiä kanssa alkoivat harjoittaa yhteisomistusta, minkä he näkivät Jerusalemin alkuseurakunnan esimerkin mukaiseksi. Pian he omaksuivat nimen Bruderhof, "veljien paikka".[1]
Arnold oli saanut paljon vaikutteita hutteriiteista, joiden historiasta hän oli lukenut. Esimerkiksi termi "Bruderhof" oli omaksuttu heiltä. Hän tuli 1920-luvulla tietoiseksi siitä, että hutteriitteja oli yhä olemassa, ja hän sai itävaltalaiselta anabaptistioppineelta Robert Friedmannilta tammikuussa 1926 hutteriittien Dariusleutin vanhimman Darius Walterin osoitteen. Arnold otti yhteyttä Walteriin saman vuoden aikana. Pian hän pyysikin hutteriitteja hyväksymään Bruderhof-yhteisön yhteyteensä, vaikkei Arnold ollut koskaan tavannut ketään hutteriittia kasvokkain. Arnold kirjoitti myöhemmin perusteluna haluavansa varmistaa Bruderhofin jatkuvuuden luomalla konkreettisen yhteyden samanmieliseen anabaptistiryhmään. Arnold ei halunnut perustaa jälleen uutta protestanttista lahkoa, vaan luoda yhteyden jo olemassaolevaan ryhmään.[2]
Ymmärrettävästi hutteriitit eivät halunneet suostua Arnoldin pyyntöön ilman henkilökohtaisia keskusteluja ja varmuutta Arnoldin anabaptismin sisällöstä. Niinpä Arnold matkusti vuonna 1930 Pohjois-Amerikkaan vieraillen kaikissa silloin olemassa olleissa 33 hutteriittien yhteisössä hänen pyrkiessään niiden kanssa täyteen yhteyteen ja keräten varoja. Arnoldin päiväkirjat kertovat pastori Christian Waldnerin haastatelleen häntä viisi tuntia erilaisista teologisista aiheista. Toisessa tilanteessa muutamat hutteriitit ottivat Arnoldin päiväkirjan ilman lupaa nähdäkseen mitä hän kirjoitti. Arnold oli hyvin innoissaan monista näkemistään asioista, joita hän sittemmin sovelsi omassa Bruderhofissaan. Hän kuitenkin suri hutteriittien jakautuneisuutta kolmeen eri ryhmään sekä koki, että ryhmä ammensi liikaa liikkeen myöhemmistä vaiheista eikä niinkään 1500-luvun alkuvaiheista, jolloin se kasvoi nopeiten, oli aktiivinen lähetystyössä ja halukas marttyyriyteen. Tämä vaihe hutteriittien historiassa inspiroi Arnoldia erityisen paljon.[2]
Hutteriitit olivat vaikuttuneita Arnoldin raamatuntuntemuksesta ja tiedoista hutteriittien varhaishistoriasta ja tämän henkilökohtaisesta sitoutuneisuudesta yhteisölliseen elämään. Niinpä vuoden 1930 joulukuussa hutteriittipastoreiden kokous, joka puhui kaikkien kolmen haaran puolesta, hyväksyi virallisesti Bruderhofin hutteriittien yhteyteen. Arnold kastettiin uudelleen, mikä oli hänelle toinen kerta aikuisiällä, ja asetettiin hutteriittipastorin virkaan. Arnoldin mukaan Bruderhofista tuli näin ensimmäinen yhteisö, joka kuului yhtaikaa kaikkiin kolmeen hutteriittien haaraan: Dariusleutiin, Schmiedeleutiin ja Lehrerleutiin. Hutteriitit itse viittasivat Bruderhofiin myöhemmin nimellä "Arnoldleut", mutta ryhmä kieltäytyi johdonmukaisesti hyväksymästä tätä nimeä.[2]
15 ensimmäisen vuoden aikana yhteisöön muutti nuoria ympäri Eurooppaa jäsenmäärän noustessa 150:een. Adolf Hitlerin noustua Saksassa valtaan vuonna 1933 joutuivat Bruderhofin jäsenet kansallissosialistien painostuksen kohteeksi vakaumuksensa vuoksi. He esimerkiksi kieltäytyivät tekemästä Hitler-tervehdystä, palvelemasta Saksan armeijassa sekä hyväksymästä valtion opettajaa kouluunsa.[1] 1936 Bruderhof hankki maatilan Englannin Cotswoldsista. Sen oli tarkoitus toimia lähetysasemana, mutta myös turvapaikkana siltä varalta, että natsien vaino pakottaisi yhteisön pakenemaan.[3] Vuonna 1937 salainen poliisi hajotti yhteisön asevoimin, vei sen varat, pidätti useita jäseniä ja antoi lopuille 48 tuntia aikaa poistua maasta.[1]
Mennoniitta-, kveekari- ja katolisten ystävien avulla kaikki jäsenet jälleenkohtasivat Englannissa, ja vuoteen 1940 mennessä tämän pakolaisyhteisön koko oli kaksinkertaistunut siihen liittyneiden englantilaisten myötä.[1] Jäsenmäärä kohosi 350:een. Moni ensimmäisen maailmansodan kauhut kokenut halusi omistautua rauhanomaiselle elämälle ja liittyi siksi yhteisöön.[3] Toisen maailmansodan alettua Britannian hallitus kuitenkin kehotti yhteisöä joko hyväksymään joukkoonsa kuuluvien Saksan kansalaisten internoinnin tai poistumaan maasta. Päätettyään pysyä yhdessä lähes kaikki yhteisön jäsenet muuttivat Paraguayhin. Siellä he viettivät seuraavat 20 vuotta ankarassa, vieraassa ilmastossa toimien maanviljelijöinä huolimatta siitä, että he olivat pääosin kaupungissa kasvaneita eurooppalaisia. He perustivat myös sairaalan, joka palveli tuhansia paikallisia potilaita. Kolme jäsentä oli jäänyt Englantiin ja perusti pian uuden yhteisön, johon liittyi iso joukko uusia jäseniä. Vuonna 1954 perustettiin Yhdysvaltain ensimmäinen yhteisö New Yorkin Riftoniin.[1] Vuonna 1962 Paraguayn yhteisöt lopetettiin.[3]
Vuonna 1971 perustettiin East Sussexiin Darvellin yhteisö. Se oli tarkoitettu tavoittamaan erityisesti niitä, joiden ei ollut mahdollista matkustaa Yhdysvaltoihin. Vuonna 1999 perustettiin ensimmäinen yhteisö Australiaan, ja vuonna 2002 liike perusti uudelleen yhteisön Saksan Sannerziin, Bruderhofin alkuperäiseen kotiin. Vuonna 2003 perustettiin ensimmäinen urbaani Bruderhof -yhteisö New Jerseyn Camdeniin. Vuonna 2009 perustettiin uudelleen yhteisö Paraguayhin.[3] Vuonna 2018 syntyi ensimmäinen yhteisö Etelä-Koreaan, Taebaekiin Gangwonin maakuntaan.[4] Vuonna 2019 perustettiin ensimmäinen yhteisö Itävaltaan, Retzin kaupunkiin.[5]
Oppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bruderhof katsoo edustavansa anabaptistista traditiota. Se mainitsee muina saman tradition edustajina mennoniitat ja amissit, mutta pitää näitä läheisempänä itselleen hutteriitteja, joihin heitä yhdistää yhteisomistuksen periaate sekä pyrkimys elää veljellisessä ja sisarellisessa rakkaudessa. Liike tunnustaa Raamatun auktoriteetin kaikissa uskon ja elämän kysymyksissä ja hyväksyy Apostolisen ja Nikean uskontunnustuksen. Liike mainitsee oppiinsa erityisesti vaikuttavan ja inspiroivan Apostolien tekojen 2. ja 4. luvun sekä vuorisaarnan.[6]
Bruderhofin yhteisöt ovat avoimia uusille jäsenille, mutta he eivät aktiivisesti yritä värvätä jäseniä, sillä Bruderhof ei pidä itseään ainoana kristillisenä yhteisönä eikä ainoana tienä pelastukseen. Uusien jäsenten tulee olla vähintään 21-vuotiaita ja heidän pitää olla käynyt uskovien kasteella. Yhteisössä syntyneet lapset eivät tule automaattisesti jäseniksi, sillä heidänkin on koettava erityinen kutsu elää yhteisössä.[7]
Bruderhofin yhteisöissä harjoitettu yhteisomistus merkitsee sitä, ettei kukaan jäsen omista mitään. Kaikki omaisuus kuuluu yhteisölle. Uuden jäsenen liittyessä yhteisöön kaikki hänen tulonsa ja omaisuutensa annetaan kirkolle ja jokaiselle annetaan elämään tarpeelliset hyödykkeet kuten ruokaa, vaatteita ja asunto. Jokainen on tilivelvollinen yhteisölle käyttämästään rahasta eikä kukaan jäsen ole toista rikkaampi tai köyhempi.[7]
Bruderhofiin kuuluvat pyrkivät pukeutumaan vaatimattomasti ja kunnioittavasti, mikä erottaa heidät jossain määrin muusta väestöstä. He välttävät sekä varallisuutta ilmaisevaa pukeutumista sekä sellaista pukeutumista, joka olisi provokatiivista tai seksuaalista. Pukeutumisella halutaan myös kunnioittaa sitä eroa, jonka Jumalan katsotaan luoneen miehen ja naisen välille. Naisten pukeutumiseen kuuluu mekko ja pään peittäminen. Miesten vaatetus ei eroa yhtä paljon valtaväestöstä mutta on myöskin yksinkertainen.[7]
Jäsenmäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liike ilmoittaa jäsenmääränsä olevan yli 2 900.[8] Yhteisöjen koko vaihtelee noin 20:stä 350:een. Yhteisöjä perustetaan tarvittaessa lisää ja osana sitoutuneisuutta liikkeelle jäsenet muuttavat tarvittaessa uusiin kohteisiin perustamaan yhteisöjä. Eniten yhteisöjä on Yhdysvalloissa, 15. Britanniassa ja Australiassa on kummassakin kolme, Saksassa kaksi sekä Paraguayssa, Itävallassa ja Etelä-Koreassa kussakin yksi.[9]
Yhdysvalloissa liike on selvästi keskittynyt New Yorkin osavaltioon, jossa sijaitsee yhdeksän yhteisöä. Pennsylvaniassa on kolme yhteisöä ja Floridassa, Pohjois-Carolinassa ja Minnesotassa on kussakin yksi.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Our Founding Bruderhof. Viitattu 15.11.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Rod Janzen: The Hutterites and the Bruderhof: The Relationship Between an Old Older Religious Society and a Twentieth-Century Communal Group Mennonite Quarterly Review. 9.9.2005. Goshen College. Viitattu 15.11.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d Our Journey Bruderhof. Viitattu 15.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Where we are - Korea Bruderhof. Viitattu 16.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Where we are - Austria Bruderhof. Viitattu 16.9.2019. (englanniksi)
- ↑ The Basis of our Faith Bruderhof. Viitattu 18.11.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c FAQS Bruderhof. Viitattu 18.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Bruderhof Bruderhof. Viitattu 18.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Where we are Bruderhof. Viitattu 16.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Where we are - United States Bruderhof. Viitattu 16.9.2019. (englanniksi)