Bronda
Brondinin kahvila eli Bronda oli Helsingin Eteläesplanadi 20:ssa vuoteen 1949 toiminut K. M. Brondinin leipomo- ja kahvilaliike, joka oli 1900-luvun alkupuolella kaupungin kuuluisimpia kahviloita. Koko Eteläesplanadin ja Korkeavuorenkadun kulmatalo tunnettiin sen mukaan ”Brondan talona”.[1]
Ensimmäinen Brondan talo oli rakennettu 1840-luvulla. Brondin perusti kahvilansa siihen vuonna 1897. Vuonna 1910 sen paikalle rakennettiin Valter Jungin ja Emil Fabritiuksen suunnittelema uusi Brondan talo.[2] Brondan kahvila oli varsinkin taiteilijoiden suosima ja eli kulta-aikaansa 1920–1930-luvuilla. Vakioasiakkaisiin kuuluivat muun muassa taidemaalarit Tyko Sallinen ja Jalmari Ruokokoski, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, kuvittaja Rudolf Koivu, kirjailijat Eino Leino, Joel Lehtonen, Uuno Kailas sekä Tulenkantajat-ryhmän jäsenet.[1][3] Entisen kahvilan pesulan paikalla 1950-luvulla kokoontunut modernien taiteilijoiden piiri tunnettiin Brondan vintin taiteilijaryhmänä.
Rakennuksessa toimi myös Helsingin ensimmäinen non-stop-elokuvateatteri Kit-Cat.
Brondan talo purettiin vuonna 1972, kun sen silloinen omistaja Kansallis-Osake-Pankki (KOP) halusi tontille rakennuksen, jonka vuokratuotto olisi suurempi. Arkkitehti Keijo Petäjän suunnittelema uusi rakennus, Brondankulma, valmistui vuonna 1975.[1] KOP suunnitteli talon purkamista jo aikaisemmin ja sanoi vuonna 1948 silloiset vuokrasopimukset irti.[4]
Uudessa talossa vuonna 2014 avattu ravintola otti talon historiasta nimekseen Bronda.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Antti Manninen: Puretut talot, 100 tarinaa Helsingistä, s. 87. Helsingin Sanomat, 2004.
- ↑ Eeva Järvenpää: Ensimmäisiä esikaupunkeja, s. 46. HS Kirjat, 2009. ISBN 978-952-5557-30-5.
- ↑ Brondan kulma lasipalatsi.fi. Viitattu 25.11.2017.
- ↑ Helsingin Sanomat 12.6.1948 s. 3, 21.8.1950 s. 3, 30.8.1950 s. 7, 2.9.1972 s. 12.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Erkki Vuorela: Bronda: taiteilijakahvila, joka on kappale kulttuurihistoriaa. Taiteen maailma, 1945, nro 2, s. 14-15, 33.
- Vilho Nenonen: Tavattiin Brondalla. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1981. ISBN 951-717-255-9.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kermavedoksia Brondinin pöydistä, Kansan kuvalehti, 17.02.1933, nro 8, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Mikä on Bronda, Suomen Kuvalehti, 28.04.1934, nro 18, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot