Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristöpolitiikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Britannia
Royal Coat of Arms of the United Kingdom (HM Government).svg

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Britannian politiikka


Teemasivu:Politiikka

 n  k  m 


Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristöpolitiikkaan liittyvät paikalliset ja maailmanlaajuiset ympäristökysymykset ja kansainväliset, valtiolliset ja kunnalliset sopimukset ja ohjauskeinot, keskustelu, tutkimus ja rahoitus. Ympäristöpolitiikkaan vaikuttavat puolueet, rahoittajat, asukkaat, yhteisöt, yhdistykset, kansalaisliikkeet ja lehdistö. Ympäristöpolitiikka vaikuttaa lajien monimuotoisuuteen ja kansanterveyteen.


Ympäristöjärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannian ympäristöjärjestöihin sisältyy Greenpeace, National Trust, Royal Society for Protection of Birds, Royal Society for Nature Conservation ja WWF.

Ilma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pahin koskaan raportoitu smog oli Lontoossa joulukuussa 1952. Rikkidioksidin ja pienhiukkasten määrä olivat molemmat 5000µg/m3. Britannian terveysministeriön mukaan kuolleisuus kasvoi kahden viikon aikana 4000 ylimääräisellä kuolleella.[1] Tim Flanneryn mukaan 12 000 lontoolaista menehtyi savusumussa vuonna 1952.[2]

Saastuneet maat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britanniassa käytettiin teollisuuden ja hiilikaivosten saastuneiden maiden puhdistukseen 267 miljoonaa euroa vuonna 1993. Kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 9 mrd. € 15 vuoden aikana.[3]

Dumppaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannia lopetti teollisuusjätteiden dumppauksen meriin vuoden 1993 alussa ja lietteen dumppauksen vuoden 1999 alussa. Sellafieldin ydinjätteen jälleenkäsittelylaitoksen radioaktiivinen jäte vietiin Irlannin merelle. Ydinjäte kulkeutuu Skotlannin rantaa pitkin Pohjanmerelle. Lisäksi on 14 muuta pienempää ydinjätepaikkaa.[4]

Ympäristöjupakat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Flixborough 1974: sykloheksaanihöyry räjähti ja 28 ihmistä kuoli
  • Essex 1985: liikenneonnettomuudessa 500 litraa organofosfaatteja vapautui ja saastutti 20 km Thames-jokea haitallisesti kaloille, niveljalkaisille ja linnuille. Joen palautuminen kesti kaksi vuotta. Pitkäaikaisvaikutuksia sedimentissä ei tutkittu.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. European Environmental Agency, Europe’s Environment, The Dobris Assessment, 1995, Winter smog episodes, s.39
  2. Ilmastonmuuttajat s. 52
  3. European Environmental Agency, Europe’s Environment, The Dobris Assessment, 1995, Table 7.5 Soil clean-up in the EU, s.163
  4. European Environmental Agency, Europe’s Environment, The Dobris Assessment, 1995, Table 7.5 Soil clean-up in the EU, s.138
  5. European Environmental Agency, Europe’s Environment, The Dobris Assessment, 1995, Box 18 B Examples of accidents – industrial installations, Box 18C Examples of accidents – inland transport and distribution, s.385-6

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]