Bourbon (viski)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bourbon-pullo 1800-luvulta Gettysburgista

Bourbon on yhdysvaltalainen, etupäässä maissista valmistettava viskilaatu.

Viskiä alettiin valmistaa Yhdysvalloissa maissista, koska eurooppalaisten mukanaan tuoma ohra ei kasvanut Amerikassa kunnolla. 1700-luvulla bourbonia valmistettiin eniten nykyisten Kentuckyn ja Tennesseen osvaltioiden alueella, sillä siellä oli sopiva vesi ja maaperä. Kieltolain aikana 1920-luvulla bourbonin tislausperinne hiipui, ja juoman valmistus lähti merkittävään nousuun vasta 1900-luvun lopulla.[1]

Nimitys bourbon tulee Kentuckyn osavaltion Bourbonin piirikunnasta, josta viskin valmistus on lähtenyt. Suurin osa bourbonviskistä valmistetaan edelleen Kentuckyssä. Tunnetuin bourbon on Jim Beam, jota on valmistettu 1700-luvulta.

Määräysten mukaan bourbonin raaka-aineista vähintään 51 prosenttia on oltava maissia. Tisle täytyy kypsyttää sisältä voimakkaasti hiiletyssä ja uudessa tynnyrissä, joka on tehty amerikkalaisesta tammesta. Raakatisleen vahvuus ei saa ylittää 80 prosenttia, eikä tynnyreihin laitetun tisleen vahvuus saa ylittää 62,5 prosenttia.[1][2]

Jos tislettä on kypsytetty tynnyreissä yli kaksi vuotta, juomaa saa kutsua nimellä Straight Bourbon. Ikä on merkittävä etikettiin, jos kypsytysaika on alle neljä vuotta; sitä vanhemmissa tuotteissa ikää ei tarvitse merkitä.[1]

Bourbon valmistetaan ja kypsytetään samalla tavalla kuin muutkin viskit. Bourbon-viskit säilötään uusiin tammitynnyreihin. Maissiviski on huomattavasti nopeammin kypsyvää kuin mallasviskit. Monet bourbon-viskit saavuttavat parhaan makunsa huomattavan nuorina, jopa 4–6-vuotiaina. Nuorten bourbon-viskien suurin ero skotti- tai irlantilaisviskeihin on makeus. Bourbon-viskien makeus jakaa mielipiteitä, mutta myös iäkkäät bourbonit saavuttavat kuivan, lähes "puisevan" maun viimeistään 8–10 vuodessa.

Suurin osa skottiviskin kypsyttämisessä käytetyistä tynnyreistä laivataan sinne Yhdysvalloista, koska bourbon-tynnyriä saa käyttää vain kerran bourbonin kypsyttämisessä, minkä jälkeen se myydään pois halvalla.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nikkanen, Jarkko: Viskimaailma, s. 51. Readme.fi, 2019. ISBN 978-952-321-886-4.
  2. Smith, Gavin D. & Roskrow, Dominic: Suuri viskikirja, s. 14. Suomentanut Korhonen, Juhana. Readme.fi, 2012. ISBN 978-952-220-531-5.
  3. Karlstén, Jari: Juomista jaloimmat: väkevien alkoholijuomien historia ja valmistus, s. 134. Helsinki: Art House, 2007. ISBN 978-951-884-414-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.