Boris Aristov
| Boris Aristov | |
|---|---|
| Бори́с Ива́нович А́ристов | |
| Neuvostoliiton / Venäjän federaation suurlähettiläs Suomessa | |
| Edeltäjä | Vladimir Sobolev |
| Seuraaja | Juri Derjabin |
| Neuvostoliiton ulkomaankauppaministeri | |
| Edeltäjä | Nikolai Patolitšev |
| Seuraaja | Konstantin Katušev |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. syyskuuta 1925 |
| Kuollut | 27. marraskuuta 2018 (93 vuotta) |
| Tiedot | |
| Puolue | NKP |
| Sotilaspalvelus | |
| Sotilasarvo | |
Boris Ivanovitš Aristov (ven. Бори́с Ива́нович А́ристов; 13. syyskuuta 1925 Kostroma Neuvostoliitto – 27. marraskuuta 2018 Moskova[1]) oli venäläinen poliitikko ja diplomaatti, joka toimi Neuvostoliiton suurlähettiläänä Varsovassa vuodesta 1978, Neuvostoliiton varaulkoministerinä vuosina 1983–85 ja ulkomaankauppaministerinä 1985–1988. Vuonna 1945 hän liittyi NKP:n jäseneksi. Vuosina 1971–1990 hän toimi NKP:n keskuskomitean ja vuosina 1974–1979 Neuvostoliiton korkeimman neuvoston jäsenenä.lähde?
Aristov nimitettiin vuonna 1988 suurlähettilääksi Suomeen. Hän oli Neuvostoliiton viimeinen ja Venäjän federaation ensimmäinen suurlähettiläs Suomessa. Aristov jäi eläkkeelle vuonna 1992.[2]
Lähettiläänä Suomessa ollessaan Aristov allekirjoitti Neuvostoliiton puolesta Neuvostoliiton suurlähetystön vieressä olevan niin sanotun Kätilöopiston tontin kauppakirjan. Tontille laajennettiin lähetystiloja.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ушел из жизни первый секретарь Ленинградского горкома Борис Аристов (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- ↑ Unto Hämäläinen, Boris Aristov palaa keväällä Moskovaan Juri Derjabin lähettilääksi Helsinkiin, Hs.fi 20.2.1992, viitattu 23.9.2024
- ↑ Olli Pohjanpalo, Kätilöopiston tontti Neuvostoliitolle Lähetystö kiirehtii rakentamista Hs.fi 29.8.1990, viitattu 23.9.2024