Bonnie Raitt

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bonnie Raitt

Bonnie Raitt (s. 8. marraskuuta 1949, Burbank, Kalifornia) on yhdysvaltalainen blueslaulaja ja kitaristi. Raitt on yhdeksänkertainen Grammy-voittaja. Hänet valittiin Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 2000.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bonnie Raittin isä on Broadway-tähti John Raitt. Bonnie alkoi soittaa kitaraa 12-vuotiaana ja kiinnostui bluesista. Hän muutti vuonna 1967 Los Angelesista opiskelemaan Radcliffeen, mutta lopetti opinnot kahden vuoden jälkeen ja alkoi soittaa paikallisilla folk- ja bluesklubeilla. Hän sai managerikseen Dick Watermanin ja pääsi soittamaan yhdessä blues-legendojen kuten Howlin’ Wolfin kanssa.[1]

Raitt keräsi mainetta Bostonissa ja Philadelphiassa, ja hän sai levytyssopimuksen Warner Brothersilta. Hän julkaisi esikoisalbuminsa vuonna 1971. Raittin ensimmäiset albumit saivat arvostelijoilta myönteistä huomiota. Niiden kappaleet olivat bluesia, popia ja folkia, useimmat cover-versioita. Raittin kuudes albumi Sweet Forgiveness (1977) myi jo kultaa ja tuotti yhden hitin.[1]

Albumi Nine Lives (1986) myi niin huonosti, että Warner Bros. luopui Raittista. Seuraava albumi, Don Wasin tuottama Nick of Time (1989) oli Raittin läpimurto. Albumi myi neljä miljoonaa kappaletta, nousi listojen kärkeen ja toi Raittille neljä Grammya, mukaan lukien vuoden albumin Grammyn. Myös Luck of the Draw (1991) menestyi hyvin ja toi Raittille kolme Grammya. Longing in Their Hearts (1994) oli niin ikään suurmenestys.[1]

Raitt nimettiin Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 2000.[1]

Raitt on yksi turvallisen energian puolesta perustetun M.U.S.E.-järjestön perustajista, ja hän on esiintynyt usein hyväntekeväisyyskonserteissa.[1]

Raitt meni naimisiin vuonna 1991 näyttelijä Michael O’Keefen kanssa. He erosivat 1999.[1]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bonnie Raitt (1971)
  • Give It Up (1972) #138 US
  • Takin' My Time (1973) #87 US
  • Streetlights (1974) #80 US
  • Home Plate (1975) #43 US
  • Sweet Forgiveness (1977) #25 US
  • The Glow (1979) #30 US
  • Green Light (1982) #38 US
  • Nine Lives (1986) #115 US
  • Nick of Time (1989) #1 US, #51 UK
  • Luck of the Draw (1991) #2 US, #38 UK
  • Longing in Their Hearts (1994) #1 US, #26 UK
  • Road Tested (1995) #44 US, #69 UK
  • Fundamental (1998) #17 US, #52 UK
  • Silver Lining (2002) #13 US
  • Souls Alike (2005) #19 US

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Bonnie Raitt Rolling Stone. Viitattu 22.8.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.