Björklidenin tuulivoimapuisto
| Björklidenin tuulivoimapuisto Björklidens vindkraftspark |
|
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Närpiö |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 2022 [1] |
| Perustaja | Prokon |
| Rakennuttaja | Prokon, Neoen |
| Omistaja | Prokon, Neoen |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Korkeus | 30–37 m [2] |
| Pinta-ala | 5,3 km² [3] |
| Tuulivoimalat | 7 × Nordex (5,7 MW) [4][5][a] |
| Kapasiteetti | 40,4 MW [5] |
 Björklidenin tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Björklidenin tuulivoimapuisto on on Pohjanmaalla Närpiön Rangsbyn lähellä sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 7 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 40 megawattia [5]. Tuulivoimapuiston ovat rakentaneet ja sen omistavat Prokon ja Neoen yhdessä.[4][6][7][2]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Björklidenin tuulivoimapuisto on rakennettu Rangsbyn ja Ängsbyn välille ja kyliä yhdistävän yhdystien 6765 pohjoispuolelle. Voimala-alue sijaitsee Ömossenin lounaispuolella. Tuulipuiston pituus on 2,0 kilometriä, leveys 1,0 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 1,1 neliökilometriä. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on 5,3 neliökilometriä.[2]
Tietoa tuulivoimaloiden toimittajasta ja mallista on ollut vaikea löytää. Tässä käytetään lähteenä Yle Uutisia, jossa mainitaan Björkliden, valmistaja Nordex ja tuulipuiston kapasiteetti 40,4 megawattia[5] (ilmoitettu myös 41,3 megawattia [6]). Tuulivoimalaitokset olisivat silloin saksalaisen Nordexin valmistamaa mallia, jonka kapasiteetti olisi noin 5,7 megawattia. Sellainen voisi olla esimerkiksi Nordex N163/5.X.[7][8][a] Voimalat sijaitsevat 30–37 metrin korkeudella mpy. ja niiden kokonaiskorkeus on 210 metriä [4].[2]
Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa alueen itäpuolella sijaitsevalle sähköasemalle. Sieltä tuotettu sähkö johdetaan 110 kilovoltin maakaapelia myöten Hedetin tuulivoimapuiston sähköasemalle ja edelleen samanlaista maakaapelia pitkin Ylimarkun sähköasemalle, jossa sähkö kytketään kantaverkkoon.[9][10] Kaapeliyhteys on seitsemän kilometriä pitkä. Sähköasemaa kutsutaan myös nimellä Brännäsin sähköasemaksi.[1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PROKON Wind Energy Finland Oy, eli lyhyesti Prokon, aloitti hankkeen kehittelyn vuonna 2012.[4] Prokon on saksalaisen uusiutuvien energiamuotojen kehitysyhtiön PROKON Regenerative Energien GmbH tytäryhtiö, jonka konttori Suomessa sijaitsee Vaasassa ja pääkonttori Saksassa sijaitsee Itzehoessa. Tuulivoimahanke oli aluksi kaksiosainen. Se muodostui pienemmästä Björklidenin alueesta, joka rajautuu etelässä sijaitsevaan Norrskogenin tuulivoimapuistoon, ja hieman suuremmasta Hedetin alueesta, joka sijaitsee Björklidenistä itään. Hankkeen tarkoituksena oli rakentaa ainakin Hedetin alueelle 18 tuulivoimalaitosta, tai vaihtoehtoisesti molemmille alueille 25–28 voimalaitosta. Mikäli tuulivoimalaitokset olisivat kolmen megawatin kokoiset, tulisi tuulivoimapuiston kapasiteetiksi 84 megawattia.[11]
Hedet–Björklidenin tuulivoimapuiston YVA-ohjelma saapui Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen marraskuussa 2013 ja ELY-keskus antoi siitä lausunnon helmikuussa 2014.[3] YVA-selostuksen laatimiseen kului aikaa yli vuosi ja se annettiin ELY-keskukselle lokakuussa 2015. ELY-keskus antoi selostuksesta lausuntonsa helmikuussa 2016. Siinä ELY-keskus esitti esimerkiksi voimaloiden lukumäärän vähentämistä eteenkin asutuksen lähellä ja linnustollisista syistä.[12] Hankealueille laadittiin erilliset osayleiskaavat, jotka valmistuivat tammikuussa ja niiden rakennusluvat tulivat lainvoimaisiksi huhtikuussa 2017. Ranskalainen uusiutuvan energian toimija Neoen saatiin mukaan rahoittajaksi vuonna 2017. Neoen omisti hankkeen aikana tuulivoimapuistoista 80 % ja Prokon 20 %. Björklidenin alueesta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, jolloin yhtiöt päättivät toteuttaa Hedetin tuulivoimapuiston ensiksi ja Björklidenin tuulipuisto myöhemmin. Oikeus kuitenkin antoi hylkäävän päätöksen lokakuussa 2018, jolloin myös Björklidenin tuulivoimapuiston osayleiskaava ja siten myös rakennusluvat olivat lainvoimaisia.[4]
Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuulivoimapuiston rakentaminen alkoi heinäkuussa 2022.[1][5]
Uutisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Omistajat solmivat tammikuussa 2022 Equinixin kanssa 85 % tuotanto-osuudesta kymmenen vuotta kestävän sähkönostosopimuksen.[4][1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Björklidenin tuulipuiston rakentaminen alkaa insinoori-lehti.fi. 20.7.2022. Helsinki: Insinööriliitto IL ry. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ a b c d Björklidenin tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.3.2024.
- ↑ a b Yhteysviranomaisen lausunto Hedet-Björkilidenin tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta YVA-menettely. 10.2.2014. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 6.3.2024.
- ↑ a b c d e f Björkliden prokonfinland.fi. Helsinki: Prokon Wind Energy Finland Oy. Viitattu 6.3.2024.
- ↑ a b c d e Siirilä, Merja: Neoen ja Prokon aloittavat uuden tuulipuiston rakentamisen Närpiöön yle.fi. 19.7.2022. Helsinki: YLE. Viitattu 6.3.2024.
- ↑ a b Björkliden neoen.com. Ranska: Neoen. Viitattu 6.3.2024.
- ↑ a b Nordex www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 6.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Nordex N163/5.X www.thewindpower.net. 10.1.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 6.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Liite 2 d. Sähkönsiirto (PDF) YVA-menettely. 19.2.2016. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 6.3.2024.
- ↑ Liite 6 Sahkonsiirtoreitin luontoselvitys (PDF) YVA-menettely. 12.12.2014. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 6.3.2024.
- ↑ Hedet-Björkliden tuulivoimahanke, Närpiö YVA-menettely. 24.4.2023. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 6.3.2024.
- ↑ Yhteysviranomaisen lausunto Hedet-Björkilidenin tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta YVA-menettely. 19.2.2016. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 6.3.2024.