Birger Runeberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Birger Runeberg. Wilho Sjöströmin maalaama muotokuva vuodelta 1936.

Birger Runeberg (26. kesäkuuta 1875 Helsinki28. joulukuuta 1938 Helsinki) oli Helsingin yliopiston kirurgian ylimääräinen professori 1921–1930, vuodesta 1930 vuoteen 1938 varsinainen professori.[1][2]

Hänen isänsä oli Johan Wilhelm Runeberg ja isoisänsä Johan Ludvig Runeberg.[3] Birger Runeberg oli naimisissa Emmy Sarah Runebergin (1884–1963) kanssa.[4]

Birger Runeberg pääsi ylioppilaaksi 1893 Nya svenska läroverketistä ja hän valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen kandidaatiksi 1897, lääketieteen lisensiaatiksi 1903 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1908.[5]

Runeberg oli Marian sairaalan kirurgisen osaston assistenttina 1903–1904. Venäjän-Japanin sodan aikana hän oli Punaisen Ristin kenttäsairaalan alilääkärinä Itä-Aasiassa. Runeberg oli sitten Helsingin kirurgisen sairaalan assistenttilääkärinä 1905–1909, Viipurin lääninsairaalan ensimmäisenä alilääkärinä 1911–1914 ja Helsingin kirurgisen sairaalan alilääkärinä 1914–1921.[2]

Runeberg julkaisi omalta alaltaan useita tieteellisiä tutkimuksia, jotka herättivät huomiota myös ulkomailla. Hänet kutsuttiin luennoimaan Karlsbadin kansainvälisillä lääkärien kursseilla vuonna 1925. Vuonna 1933 Runeberg kutsuttiin Tukholman Karoliinisen instituutin kunniatohtoriksi. Hän oli Suomen Lääkäriseuran puheenjohtajana 1925 ja vuosina 1919–1925 hän oli Pohjoismaisen Kirurgisen Yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Suomen Tiedeseuran jäsenenä Runeberg oli vuodesta 1921 alkaen.[2]

  1. Otavan Iso tietosanakirja, osa 7, p. 702. Otava 1966.
    Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 612. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  2. a b c Prof. Birger Runeberg kuollut, Helsingin Sanomat, 29.12.1938, nro 350, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. http://www.runeberg.net/fin/sukupuu.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Korppi-Tommola, Aura: ”Runeberg, Birger (1875–1938)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 403. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.
  5. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.