Biologinen kuolemattomuus
Biologinen kuolemattomuus tarkoittaa sitä, että jonkin eliön kuolevuus ei jatkuvasti lisäänny tai sen suvunjatkamiskyky ei heikkene sen ikääntymisen johdosta. Eliö voi tosin edelleen kuolla muista syistä, esimerkiksi onnettomuuden, sairauden tai mutaation seurauksena.[1]
Kantasolut ja syöpäsolut ovat biologisesti kuolemattomia, koska niiden jakaantumiselle ei ole mitään rajaa.
Turritopsis dohrnii on tällä hetkellä ainoa tunnettu eläin, joka on biologisesti kuolematon.[2]
Tutkijoita, jotka tavoittelevat ihmisen muuttamista biologisesti kuolemattomaksi, kutsutaan biogerontologeiksi.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihmiskunta on haaveillut kuolemattomuudesta jo kauan. Gilgameš-eepoksessa kuvataan kuolemattomuuden salaisuuden löytymistä. Tarinassa Eedenin puutarhasta Jumala karkottaa Aadamin ja Eevan pelätessään näiden käyttävän löytämäänsä tietoa tullakseen kuolemattomiksi.[4]
Yleisen vanhan uskomuksen mukaan ikuisen nuoruuden voi saavuttaa juomalla nuoren ihmisen verta tai nauttimalla hänen sielunsa.[5]
Nykyajan teorioita ja yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Parantunut hygienia ja lääketiede ovat uudella ajalla pidentäneet ihmisten elinikää kymmenillä vuosilla, mutta vanhenemisesta johtuvaa kuolemaa ei ole pystytty estämään. Vanhenemista on kuitenkin opittu ymmärtämään koko ajan paremmin. On havaittu, että eläimet elävät noin kolmanneksen pidempään, jos niiden kalorinsaantia vähennetään 30 prosentilla. Ne tosin tulevat veltoiksi eivätkä lisäänny. On myös havaittu, että kromosomien päissä olevat telomeerit lyhenevät jokaisella solun jakautumiskerralla, ja kun ne ovat kuluneet loppuun, kromosomit alkavat hajota ja solut tuhoutua. Telomeerien lyhenemistä ei ole vielä opittu estämään. Kolmas tapa tavoitella kuolemattomuutta on etsiä geenejä, jotka aiheuttavat pitkäikäisyyttä ihmisellä ja muilla eliöillä.[6]
Jotkin eläimet, kuten sammakot ja kalat, pystyvät jäätymään vahingoittumatta ja siten selviytymään pitkiä aikoja elossa kylmässä. Niiden vereen erittyy kylmässä jäätymistä estävää glukoosia, minkä vuoksi jääkiteet eivät muodostu ja tuhoa soluja. Ihmiselle sama määrä glukoosia on myrkyllistä ja tappavaa. Tutkijat ovat etsineet ihmiselle sopivaa jäätymisenestoainetta, mutta toistaiseksi sellaista ei ole löytynyt. Jos ihmisen voisi jäädyttää, hänet voisi lähettää pitkälle avaruuslennolle toisiin aurinkokuntiin tai jäädyttää odottamaan sairautensa parannuskeinon löytymistä.[7]
Ihmisen kloonaamisen voisi käsittää yksilön elämän jatkamiseksi, sillä uusi yksilö olisi identtinen edeltäjänsä kanssa. Kloonatulta yksilöltä puuttuisi kuitenkin edeltäjänsä mieleen tallentunut elämä ja kokemuksista syntynyt persoonallisuus. Ihmisen kloonaaminen ei myöskään ole vielä onnistunut.[8]
Tieteiskirjallisuudessa on kuvattu sivilisaatioita, jotka ovat pystyneet lataamaan mielensä tietokoneelle ja näin jatkaneet elämäänsä ilman ruumista.[9]
Ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuolemattomuuden yhtenä ongelmana on nähty se, että se voi kiihdyttää maapallon liikakansoitusta.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaku, Michio: The Future of Humanity: Terraforming Mars, Interstellar Travel, Immortality and Our Destiny Beyond Earth. Allen Lane, 2018. ISBN 978-0-241-30484-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Rose, Michael R.: The Scientific Conquest of Death : Biological Immortality (s. 19–20.) 2004. Immortality Institute. Viitattu 16.12.2014.
- ↑ Berthold, Emma: The animals that can live forever Curious. Australian Academy of Science. Viitattu 19.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Kaku 2018, s. 196.
- ↑ Kaku 2018, s. 190.
- ↑ Kaku 2018, s. 195.
- ↑ Kaku 2018, s. 191–194.
- ↑ Kaku 2018, s. 188.
- ↑ Kaku 2018, s. 189–190.
- ↑ Kaku 2018, s. 203.
- ↑ Kaku 2018, s. 197–198.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- SENS – Strategies for Engineered Negligible Senescence (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)
- The Methuselah Mouse Prize. (englanniksi)