Bioinformatiikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Bioinformatiikka on monitieteinen tutkimusala, joka kehittää ja käyttää erilaisia matematiikan, tietojenkäsittelytieteen sekä tilastotieteen menetelmiä biologisten ongelmien ratkaisuun.[1] Bioinformatiikan määritelmä ei kuitenkaan ole täysin vakiintunut. Usein katsotaan, että bioinformatiikalla on kolme pyrkimystä: Organisoida aineistoa, jotta se saadaan tutkijoiden saataville, kehittää työkaluja ja tietoresursseja näiden aineistojen analysointiin sekä käyttää tietoresursseja ja työkaluja biologisten aineistojen analysointiin siten, että tulokset voidaan tulkita biologisesti mielekkäästi.

Bioinformatiikan tutkimuskohteita ovat mm. perimä, geenisekvenssit, proteiinien ja geenien ilmeneminen ja rakenne sekä niiden toiminta. Bioinformatiikkaa sovelletaan myös evoluutiotutkimuksessa. Esimerkkejä bioinformatiikan menetelmiä soveltavista biologisista tutkimusongelmista ovat tautigeenien paikannus ihmisen genomista, eliöiden perimän kartoitus, eliöiden sukulaisuussuhteiden selvittäminen ja geenien ilmentymisen tutkiminen erilaisissa ihmisen taudeissa. Varsinaista bioinformatiikan tutkimusta leimaa tietokoneohjelmien kehitykseen osallistuminen, algoritmien ja mallien kehitys sekä tiedonlouhintamenetelmien soveltaminen biologisten aineistojen analysointiin.

Erona laskennalliseen biologiaan on se, että laskennallisessa biologiassa hypoteesin testaus on korostunut, kun taas bioinformatiikka asettaa enemmän painoa datan hallinnalle ja teknologialähtöisille ratkaisuille.

Opiskelu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa bioinformatiikkaa voi lukea yliopistossa. Ainakin Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistot ja Teknillinen korkeakoulu tarjoavat mahdollisuuden bioinformatiikan maisteriopintoihin, ja suuntautumisvaihtoehtona bioinformatiikka on olemassa myös Kuopion yliopiston biotieteiden koulutusohjelmassa.

Suomen ensimmäinen bioinformatiikan professuuri perustettiin Tampereen yliopistoon, Lääketieteellisen teknologian instituuttiin (Institute of Medical Technology) vuonna 1998. Nykyisin bioinformatiikan professoreita on Suomessa ainakin neljä ja alan tutkimusryhmiä parisenkymmentä. Suomessa toimivia bioinformatiikan alan yrityksiä ja tutkimusryhmiä on koottu Bioverkko-listaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 161. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]