Benvenida Abrabanel
Benvenida Abrabanel oli nykyisessä Italiassa 1400-luvun ja 1500-luvun vaihteessa elänyt juutalainen liikemaailmassa toiminut nainen. Häntä pidetään yhtenä oman kautensa ja alueensa rikkaimmista ja vaikutusvaltaisista juutalaisista naisista.[1]
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Benvenida Abrabanel syntyi vuoden 1473 paikkeilla. Hänen isänsä Jacob Abrabanel oli Isaac Abrabanelin veli, ja Benvenida meni naimisiin Isaacin nuorimman pojan Samuelin kanssa. Vuoteen 1492 mennessä Benvenidan perhe oli asettunut Napoliin Italiassa, jossa Benvenidan isä ja sittemmin hänen aviomiehensä toimivat paikallisen juutalaisen yhteisön johtohahmoina. Benvenida sai kuusi lasta ja kasvatti myös yhden miehensä aviottomista lapsista. Perhessä kasvoi myös Eleanora de Toledo, Napolin espanjalaisen varakuninkaan Pedro de Toledon toinen tytär.[1]
Benvenida Abrabanel tunnettiin vakaumuksellisen uskonnollisena. Hän paastosi päivittäin ja oli vuosina 1524–1525 innokas messiaanisen David Reuvenin kannattaja. Hän lähetti tälle kolmeen otteeseen rahaa, sekä silkille kullalla kirjaillut kymmenen käskyä. Hänen tiedettiin myös ostaneen tuhansien panttivankien vapauden. Vuonna 1533 Espanjassa kaavailtiin Napolin juutalaisten karkottamista, mutta ilmeisesti Benvenidan ja muiden merkkihenkilöiden vetoomuksen jälkeen Kaarle V lykkäsi karkotusta. Abrabanelit muuttivat vuonna 1541 Ferraraan, joka tuolloin tunnettiin sefardijuutalaisten turvapaikkana.[1]
Ferrarassa vaikutti Gracia Mendes Nasi, joka vuosina 1555–1556 yritti saada Osmanien valtakunnan juutalaisia kauppiaita boikotoimaan italialaista Anconan satamaa. Abrabanelit ja etenkin Benvenidan poika Jacob lukeutuivat Anconan puolustajiin. Benvenidan aviopuoliso Samuel Abrabanel kuoli vuonna 1547 ja jätti jälkeensä suuren omaisuuden, jonka peri kokonaisuudessaan testamentilla Benvenida. Samuelin avioton poika vastusti tätä sillä perusteella, että juutalaisen lain perusteella naiset eivät voineet periä. Kysymyksestä tuli huomattava kiistakapula Italiassa ja Osmani-valtakunnassa toimineiden rabbien välillä.[1]
Benvenida alkoi joka tapauksessa johtaa miehensä liiketoimia. Firenzestä hän sai luvan avata kaksi pankkia Toscanassa kahden poikansa kanssa. Toinen pojista oli Judah, joka riitaantui äitinsä kanssa avioliittonsa vuoksi. Benvenida teki hänestä perinnöttömän vuonna 1553. Benvenida kuoli vuoden 1560 jälkeen.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
