Batepán verilöyly

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Batepán verilöyly tapahtui 3. helmikuuta 1953 Batepán kylässä São Tomén saarella Portugalin siirtomaassa São Tomé ja Príncipessa. Portugalilaiset siirtomaaisännät surmasivat verilöylyssä yli tuhat sãotomélaista työläistä.[1]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orjuus São Tomé ja Príncipessä loppui vuonna 1875, jonka jälkeen saarten kahvi- ja kaakaoplantaaseille hankittiin kymmeniätuhansia sopimustyöntekijöitä (port. serviçais) aluksi Angolasta ja myöhemmin myös Mosambikista ja Kap Verdeltä. Työtä tehtiin monesti orjuutta muistuttavissa oloissa. Lukutaidottomille sopimustyöläisille oli sopimuksessa luvattu paluumatka muutaman vuoden kovan työn jälkeen, mutta ne eivät toteutuneet. Plantaasien työvoimaongelma johti protesteihin.[1]

Verilöyly ja sen seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtomaavirkamies tapettiin 3. helmikuuta viidakkoveitsellä Batepán kylässä, jonka jälkeen portugalilaiset keräsivät alueen sãotomélaiset (myös nimellä forrot) työläiset yhteen. Useat kuljetettiin Fernão Diasin pakkotyöleirille ja osa paloi elävältä yrittäessään piiloutua kaakaopapujen kuivauslaitteisiin. Portugalilaiset kohdistivat sãotomélaisiin fyysistä ja psyykkistä kidutusta. Yksi tunnetuimmista tapauksista oli 46 ihmisen ahtaminen kymmenelle hengelle tarkoitettuun vankikoppiin, jossa vain 18 selviytyi yön yli. Useita tunnettuja sãotomélaisia ja heitä tukevia valkoisia plantaasinomistajia karkotettiin Príncipen saarelle. Tarkkaa kuolonuhrien määrää ei tiedetä, mutta usein puhutaan 1 032 uhrista. Lukua pidetään kuitenkin suurelti symbolisena, sillä kaksi viimeistä numeroa viittaa verilöylyn tapahtumapäivämäärään 3.2.[1]

Verilöylyn katsotaan synnyttäneen sãotomépríncipeläisen nationalismin ja aiheuttaneen epäsuorasti myös vuonna 1960 perustetun CLSTP:n (Comité de Libertação de São Tomé e Príncipe) muodostamisen. CLSTP oli São Tomén ja Príncipen vapautusliikkeen (port. Movimento de Libertação de São Tomé e Príncipe) edeltäjä. Verilöylyn vuosipäivä on kansallinen vapaapäivä[2], ja sitä juhlitaan vuosittain muun muassa puhein, nuorisomarssein sekä mediakeskusteluin verilöylyn merkityksestä ja perinnöstä. Lisäksi kerrotaan tarinoita Fernão Diasin työleiriltä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Becker, Kathleen: São Tomé and Príncipe, s. 5–7. Bradt Travel Guides Ltd., 2008. ISBN 9781841622163. (englanniksi)
  2. Public Holidays in São Tomé & Príncipe Africa’s Eden. Viitattu 12.1.2013. (englanniksi)