Baryytti
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Baryytti | |
---|---|
![]() |
|
Kemialliset ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | BaSO4 |
Fysikaaliset ominaisuudet | |
Väri | Yleensä väritön tai valkoinen. Useita mahdollisia. |
Asu | Levymäinen tai massamainen |
Kidejärjestelmä | Rombinen |
Lohkeavuus | Etevä asematason suuntaan |
Murros | Rosoinen, hauras |
Kovuus Mohsin asteikolla | 3–3,5 |
Tiheys | 4,5 g/cm³ |
Optiset ominaisuudet | |
Optiset ominaisuudet | Kaksiakselinen (+) |
Kiilto | Lasin- tai Hartsinkiilto |
Taitekerroin | 1.636–1.648 |
Kahtaistaitto | δ = 0.012 |
Dispersio | Heikko |
Ultravioletti fluoresenssi | Kyllä |
Viiru | valkoinen |
Läpinäkyvyys | Läpinäkyvä tai läpikuultava |
Baryytti eli raskassälpä on sulfaattimineraali, joka on kemiallisesti bariumsulfaattia (BaSO4). Baryytin nimi on johdos antiikin kreikan kielen sanasta barús, joka tarkoittaa raskasta. Baryytti on tärkeimpiä barium-metallin lähteitä.
Baryyttiä esiintyy kalkkikivessä sinkkipitoisissa juonissa. Sitä esiintyy joskus selestiinin ja angelsiitin kanssa. Vuonna 2017 baryyttiä tuotettiin 8,65 miljoonaa tonnia. Suurimmat tuottajamaat olivat Kiina, Intia ja Marokko.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Baryytin tärkein käyttökohde on öljyn- ja kaasunpourauksessa tarvittava painoaine. Baryyttiä käytetään myös hapen ja rikin isotooppianalyyseissä. Bariumsulfaattia käytetään pyrotekniikassa ja varjoaineena röntgenkuvauksissa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- https://www.mindat.org/min-549.html
- Hytönen, Kai: Suomen mineraalit, s. 65. GTK, 1999. ISBN 951-690-745-8.