Bariumsyanidi
| Bariumsyanidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Ba(CN)2 |
| Moolimassa | 189,37 |
| Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine |
| Sulamispiste | n. 600 °C[1] |
| Liukoisuus veteen | Liukenee veteen |
Bariumsyanidi (Ba(CN)2) on barium- ja syanidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää apuaineena metallien elektrolyyttisissä pinnoituksissa, rotanmyrkkynä ja orgaanisen kemian synteeseissä.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa bariumsyanidi on valkoista kiteistä ainetta. Kidevedettömän yhdisteen lisäksi tunnetaan myös kidevedellinen dihydraatti (Ba(CN)2·2H2O).[1] Bariumsyanidi on myrkyllistä ja aineelle altistumisesta seuraavat oireet ovat tyypillisiä syanidimyrkytykselle, esimerkiksi hengityksen vaikeutuminen ja huonovointisuus. Bariumsyanidi reagoi happojen kanssa, jolloin muodostuu vetysyanidia.[3][4]
Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bariumsyanidia valmistetaan neutraloimalla bariumhydroksidia vetysyanidilla ja haihduttamalla vesi pois alhaisessa paineessa.[5] Bariumsyanidia käytetään metallien elektrolyyttisessä pinnoituksessa, muiden syanidien valmistamiseen, rotanmyrkkynä ja orgaanisen kemian synteeseissä.[1][3][4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ernst Gail, Stephen Gos, Rupprecht Kulzer, Jürgen Lorösch, Andreas Rubo, Manfred Sauer, Raf Kellens, Jay Reddy, Norbert Steier & Wolfgang Hasenpusch: Cyano Compounds, Inorganic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 14.4.2018
- ↑ Barium cyanide PubChem. Viitattu 19.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Richard P. Pohanish: Sittig's Handbook of Toxic and Hazardous Chemicals and Carcinogens, s. 314. William Andrew, 2017. ISBN 9780323389686. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.4.2018). (englanniksi)
- ↑ a b Jeffrey Wayne Vincoli: Risk Management for Hazardous Chemicals, s. 52. CRC Press, 1996. ISBN 9781566702003. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.4.2018). (englanniksi)
- ↑ a b Lawrence D. Pesce: Cyanides, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 14.4.2018