Baltian kilpi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Baltian kilven eri osat

Baltian kilpi on peruskallio, joka peittää lähes koko Fennoskandian lukuun ottamatta Skandien länsipuolta ja Ruotsin eteläisintä kärkeä.[1] Peruskallion vanhin osa on syntynyt maankuoren sulan kiviaineen eli magman hitaasti jähmettyessä. Näin syntyi Suomen kallioperän yleisin kiviaines, graniitti.[2]

Fennoskandian kilpi on osa Itä-Euroopan kratonia.

Kilpi paljastaa pääasiassa arkeeisia ​​ja proterotsooisia kiviä, mutta rajoitetusti myös fanerotsooisen aionin ikäisiä kiviä. Suuri osa Fennoskandian kilvestä muodostui Svekofennin orogeneesin (paleoproterotsooinen maailmankausi) aikana. Vastaavaa osaa maankuoresta, joka on vahvistunut orogenian aikana, kutsutaan Svekofenni-kompleksiksi.

Kilpi on monimuotoinen kivikoostumuksessaan. Erilaiset metamorfiset kivet ovat yleisiä, ja niitä leikkaavat lukuisat intruusiot.

Samanlaiset Fennoskandiassa esiintyvät kivet muodostavat myös Viron sedimenttien peittämän peruskallion.

Kuolan supersyvä porausreikä auttoi saamaan lisätietoa kilven rakenteesta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fennoskandias berggrund 27. tammikuuta 2006. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 30.3.2009. (ruotsiksi)
  2. Maamme korkokuva ja kallioperä ondix.com. Viitattu 13.4.2009.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.