Automatismi
Automatismi on menetelmä, jossa taiteilija antaa sattuman määritellä joko osittain tai kokonaan lopputuloksen. Harjoittaessaan automatismia taiteilija sallii alitajuntansa ilmentyvän sattuman tai improvisaation avulla. [1]
Menetelmän kehittivät surrealistit, ja se näkyy esimerkiksi Max Ernstin frottaaseissa tai myöhemmin Francis Picabian mustetahratekniikassa.[2] Se vaikutti myöhemmin abstraktin ekspressionismin harjoittajien, kuten Jackson Pollockiin tai Willem de Kooningin teoksiin, jotka näkivät maalaustensa olevan subjektiivisen mielentilan harjoituksia. [3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki: Taiteen sanakirja, s. 43. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8
- ↑ Taiteen pikkujättiläinen, s. 52. Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16447-X
- ↑ Paul Duro & Michael Greenhalgh: Essential Art History, s. 51. London: Bloomsbury, 1992. ISBN 0747512760 (englanniksi)