Australian vuoden 1975 perustuslaillinen kriisi
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Australian vuoden 1975 perustuslaillinen kriisi, tunnetaan englanninkielellä termillä the Dismissal, on kuvattu Australian historian suurimmaksi poliittiseksi ja perustuslailliseksi kriisiksi. Se huipentui 11. marraskuuta 1975 pääministerin, työväenpuolueen Gough Whitlamin erottamiseen kenraalikuvernööri John Kerrin toimesta, joka sitten nimetti oppositiojohtaja Malcolm Fraserin liberaalipuolueesta väliaikaiseksi pääministeriksi.
Whitlamin työväenpuolue sai vuoden 1972 vaaleissa pienen enemmistön edustajainhuoneeseen ja muodosti hallituksen, mutta senaatissa voimatasapaino oli liberaalipuolueella. Vuoden 1974 vaalit muuttivat tilannetta vain vähän. Vaikka Whitlamin hallitus otti käyttöön monia uusia politiisia ohjelmia, sitä ravistelivat myös skandaalit. Lokakuussa 1975 oppositio käytti senaatin valvontaoikeutta lykätäkseen valtion menojen rahoittamiseen tarvittavien määrärahojen käyttöönottoa, jotka edustajainhuone oli jo hyväksynyt. Opposition ilmoitti jatkavansa lykkäämistä, ellei Whitlam pitäisi edustajainhuoneen vaaleja, ja kehotti Kerriä erottamaan Whitlamin, ellei tämä suostu heidän vaatimukseensa. Whitlam taas uskoi, että Kerr ei erottaisi häntä, ja Kerr antoi Whitlamin olla tässä luulossa.
11. marraskuuta 1975 Whitlam aikoi kutsua puolen senaatin vaalit (Australian senaatista valitaan vain puolet senaatissa kerrallaan) yrittäen päästä umpikujasta. Kun hän meni hakemaan Kerrin hyväksyntää vaaleille, Kerr erotti hänet pääministerin virasta ja pian sen jälkeen nimitti Fraserin väliaikaiseksi pääministeriksi. Toimimalla nopeasti ennen kuin kaikki työväenpuolueen parlamentin jäsenet saivat tietää hallituksen vaihdosta Fraser ja hänen liittolaisensa pystyivät varmistamaan määrärahojen siirtämisen, ja Kerr hajotti parlamentin kummatkin kamarit vaaleja varten. Fraser ja hänen puolueensa saivat suuren paikkaenemmistön seuraavassa kuussa pidetyissä vaaleissa (jossa valittiin koko edustajainhuone ja poikkeuksellisesti myös koko senaatti sen hajottamisesta johtuen).
Perustuslaillinen kriisi johti lopulta vain vähäisiin perustuslain muutoksiin. Senaatilla säilyi valta estää budjetin toimeenpano, ja kenraalikuvernöörillä oikeus erottaa hallituksen ministereitä. Näitä valtuuksia ei ole kuitenkaan sittemmin käytetty pakottamaan hallitusta virastaan. Työväenpuolueen kannattajat kritisoivat Kerriä laajalti hänen teoistaan ja hän erosi etuajassa kenraalikuvernöörin virastaan ja asui suuren osan loppuelämästään ulkomailla.
