Australian historia
Australian historia jakautuu karkeasti kolmeen osaan; noin 60 000 vuotta kestäneeseen esihistorialliseen aikaan, vuonna 1788 alkaneeseen Australian kolonisaatioon sekä itsenäisen valtion historiaan vuodesta 1901 alkaen.
Varhaisasutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Australian esihistoria
Australian asuttivat noin 40 000–50 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Aasiasta muuttaneet kivikauden ihmiset, jotka ovat nykyisten aboriginaalien esi-isiä. He saapuivat Australiaan luultavasti pohjoisesta veneillä tai kanooteilla.[1]
Eurooppalaisten saapuessa 1600-luvulla aboriginaalit olivat metsästäjiä ja keräilijöitä ja käyttivät aseinaan keihäitä, nuijia ja bumerangeja. Viljan viljely, kotieläimet, saviastiat ja metallit olivat heille tuntemattomia. Vaeltavasta elämäntavasta johtuvan eristymisen vuoksi heistä muodostui yhteensä noin 500 heimoa, joista jokaisella oli oma kielensä tai murteensa sekä oma yhteiskunta- ja kulttuurimuotonsa.[2]
Tutkimusmatkailijat ja uudisraivaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hollantilaiset tutkimusmatkailijat vierailivat Australiassa 1600-luvulla. Ensimmäinen Australian mantereen nähnyt eurooppalainen oli hollantilainen Willem Janszoon, jonka alus purjehti Cape Yorkin niemimaan läheltä vuonna 1606. 1600-luvun aikana hollantilaiset tutkivat Australian länsiosien rannikkoa ja alkoivat nimittää aluetta Uudeksi-Hollanniksi, mutta he eivät perustaneet sinne siirtokuntia.[2] Kilpailevan teorian mukaan portugalilaiset löysivät Australian jo 1500-luvun alkupuolella.[3]
Englantilainen William Dampier kävi Australiassa vuosina 1688 ja 1699. Kapteeni James Cook julisti alueen Britannian omaisuudeksi vuonna 1770. Vuonna 1788 britit perustivat rangaistussiirtokunnan nykyisen Sydneyn paikalle. Noin 160 000 vankia joutui alueelle ennen kuin vankien kuljetukset Britanniasta lopetettiin 1800-luvulla. Alueelle saapui myös monia omasta tahdostaan muuttaneita siirtolaisia, ja 1850-luvulla kultakuume houkutteli yhä uusia muuttajia.[1] Myös Australian sisämaa-alueet tulivat vähitellen kartoitetuiksi, kun niitä tutkivat 1840-, 1850- ja 1860-luvuilla useat tutkimusmatkailijat, kuten Ludwig Leichhardt, Charles Sturt, John McDouall Stuart ja Augustus Charles Gregory.[4]
Itsenäistyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Villan ja vehnän viennin turvattua taloudellisen perustan uudisasukkaat alkoivat vaatia suurempaa itsenäisyyttä Britannialta. Vuonna 1850 Itä-Australian siirtokunnille myönnettiin osittainen itsehallinto. Uusi Etelä-Wales oli saanut saman etuoikeuden jo vuonna 1842.[2] Siirtolaisten alettua asuttaa maata ja laiduntaa lampaita aboriginaalit karkotettiin sisämaahan, mikä yhdessä sairauksien ja vähentyneen syntyvyyden kanssa aiheutti aboriginaalien määrän selvän vähenemisen.[2]
Kuusi osavaltiota muodostivat vuonna 1901 liittovaltion, Australian kansainyhteisön (Commonwealth of Australia). Vielä sen jälkeen se kuului brittiläiseen imperiumiin autonomisena dominiona, mutta vuonna 1931 säädetty Westminsterin säädös vahvisti sen aseman itsenäisenä valtiona. Vuonna 1986 annettu asetus katkoi viimeisetkin määräykset, joilla Australia oli ollut Britannian alainen.[1]
Sodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisessä maailmansodassa sadattuhannet australialaiset taistelivat Britannian joukoissa. Monet saivat surmansa Gallipolin taisteluissa vuonna 1915.[5]
Toisessa maailmansodassa Australia seurasi Britannian esimerkkiä ja julisti sodan Saksalle vuonna 1939. Japani valloitti Singaporen 1941, jolloin Australia haki turvaa Yhdysvalloilta ja antoi sen käyttää aluettaan Tyynenmeren taisteluiden tukikohtana.[5]
Vuonna 1965 Australia osallistui Vietnamin sotaan Yhdysvaltojen puolella.[5]
Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväenpuolueen hallituskausi kesti vuodet 1983–1996. Pääministeri Paul Keating pyrki lähentämään maata Aasiaan ja tekemään siitä tasavallan. Tasavallan kannatus kansanäänestyksessä vuonna 1999 jäi kuitenkin 45 prosenttiin. Tasavaltaa olisi johtanut parlamentin nimittämä presidentti.[6] John Howardin johtama liberaalipuolue piti hallitusvaltaa yhteistyössä kansallispuolueen kanssa vuosina 1996–2007. Howard veti tiukkaa linjaa: Australia tuki Irakin sotaa, vastusti Kioton ilmastoprotokollaa, kohteli tylysti turvapaikanhakijoita ja kieltäytyi pyytämästä anteeksi aboriginaaleilta näiden kokemaa riistoa ja syrjintää. Vuonna 2007 vaalit voitti työväenpuolue Kevin Ruddin johdolla, ja Rudd toimi pääministerinä kesäkuuhun 2010 asti, jolloin pääministeriksi nousi Ruddin varapääministeri Julia Gillard, Australian ensimmäinen naispääministeri.[5][7]
Vuonna 2002 yökerhopommi surmasi 88 australialaista Balilla. Vuonna 2004 pommi Australian lähetystön edessä Jakartassa tappoi ainakin yhdeksän ja haavoitti kymmeniä.[5]
Kesäkuussa 2013 Kevin Rudd nousi taas Australian pääministeriksi kolme vuotta sen jälkeen, kun Julia Gillard oli syrjäyttänyt Ruddin työväenpuolueen johdosta ja noussut Ruddin tilalle pääministeriksi. Nyt Ruddin toivottiin pystyvän kohentamaan työväenpuolueen heikkoja kannatuslukuja, joten hänet äänestettiin uudelleen puolueen johtoon.[8]
Syyskuussa 2013 parlamenttivaaleissa oppositiossa ollut liberaalien-kansallispuolueen koalitio kuitenkin voitti työväenpuolueen. Koalitio sai 88 paikkaa ja työväenpuolue 57 paikkaa 150-paikkaisessa Australian parlamentissa. Koalitio palasi valtaan kuuden vuoden tauon jälkeen ja pääministeriksi nousi liberaalipuolueen johtaja Tony Abbot, joten Ruddin toinen pääministerikausi jäi vain muutaman kuukauden mittaiseksi. Kevin Rudd ilmoitti myös jättävänsä työväenpuolueen johtajuuden vaalitappion takia.[9]
Syyskuussa 2015 Malcolm Turnbull tuli Australian uudeksi pääministeriksi sen jälkeen, kun hän oli liberaalipuolueen johtaja-äänestyksessä voittanut pääministeri Tony Abbotin. Puolueen huonot lukemat mielipidemittauksissa olivat Abbotin syrjäyttämisen taustalla.[10] Heinäkuun 2016 parlamenttivaaleissa pääministeri Turnbullin koalitio sai vaalivoiton ja Turnbull jatkoi pääministerinä.[11]
Elokuussa 2018 puolestaan Turnbull syrjäytettiin liberaalipuolueen johdosta, joten puolueen uusi johtaja Scott Morrison nousi Austaralian pääministeriksi Turnbullin tilalle.[12]
Parlamenttivaaleissa toukokuussa 2019 hallitseva liberaalien ja kansallispuolueen koalitio kiri yllätysvoittoon, vaikka mielipidemittaukset olivat luvanneet vaalivoittoa oppositiossa olleelle Työväenpuolueelle. Vaalien jälkeen työväenpuolueen johtaja Bill Shorten ilmoitti jättävänsä puoluejohtajan tehtävät ja pääministeri Scott Morrison ilmoitti johtamansa koalition jatkavan hallitusvallassa. Vaalien keskeiset kysymykset olivat olleet ilmastonmuutos ja verouudistus. Työväenpuolue oli vaatinut ilmastonmuutoksen takia tiukkoja vähennyksiä maan ilmastopäästöihin.[13] Vaalitulos oli hallitsevalle koalitiolle 77 paikkaa, työväenpuolueelle 66 paikkaa ja 6 paikkaa itsenäisille. Enemmistöön vaaditaan 76 paikkaa, joten pääministeri Scott Morrisonin oikeistolainen hallituskoalitio saattoi jatkaa hyvin pienellä parlamentaarisella enemmistöllä.[14]
Vuodenvaihteessa 2019–2020 esiintyneet maastopalot Australiassa olivat poikkeuksellisen rajuja ja aiheuttivat paljon tuhoa.[15]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Carrington, Charles: The British Overseas. CUP Archive, 1968. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Background note (arkistoitu) 2011. U.S. Department of State. Viitattu 19.10.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d Australian history (Internet Archive) ASA Group. Arkistoitu 11.2.2011. Viitattu 6.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Perry, Michael: Map proves Portuguese discovered Australia: new book World News. 21.3.2007. Reuters. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Carrington 1968, s. 363
- ↑ a b c d e Australia profile – Timeline BBC News. BBC. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Kiljunen, Kimmo: Maailman maat: liput ja historia. Helsinki: Into, 2013. ISBN 978-952-264-157-1.
- ↑ Australia country profile BBC News. BBC. Viitattu 6.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Emma Griffiths: Rudd sworn in as Prime Minister again ABC News. 27.6.2013. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Tony Abbott sweeps to Australia win BBC News. 7.9.2013. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Turnbull sworn in as Australian PM BBC News. 15.9.2015. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Australian vaalivoittaja on selvillä Yle Uutiset. Viitattu 21.1.2020.
- ↑ Australia: Scott Morrison to replace ousted Malcolm Turnbull as prime minister Dw.com. Deutsche Welle. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Australian konservatiivihallitus kiri yllätysvoittoon Yle Uutiset. Viitattu 21.1.2020.
- ↑ Withers, Rachel: Australia’s conservative party retains power in shocking election result Vox. 18.5.2019. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Hätätila syvenee Australiassa WWF. 7.1.2020. Viitattu 6.3.2020.