Australian avoin tennisturnaus
| Australian Open | ||
|---|---|---|
 Australian avoin tennisturnaus 2024
| ||
 | ||
| Grand Slam | ||
| Sijainti | Melbourne Australia | |
| Kilpailupaikka | Melbourne Park | |
| Kenttätyyppi | Plexicushion Prestige (Kova / Ulkokenttä) | |
| Miesten kaaviot | 128S / 128Q / 64D | |
| Naisten kaaviot | 128S / 96Q / 64D | |
| Palkintorahaa | 86 500 000 AU$ (2024)[1] | |
| viralliset sivut | ||
| Grand Slam -turnaukset | ||
| ||
Australian avoin tennisturnaus (the Australian Open) on ensimmäinen tenniskauden neljästä Grand Slam -turnauksesta.
Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1905 ja vuodesta 1972 lähtien se on järjestetty Melbournessa. Australian avoimet pelattiin viimeisen kerran ruoholla vuonna 1987, ennen kuin se siirtyi nykyiseen kilpailupaikkaan Melbourne Parkiin vuonna 1988, tullen kovan kentän turnaukseksi. Turnaus järjestetään Australian kesän aikaan tammikuun kahdella viimeisellä viikolla, ja turnausjärjestäjillä on erityiset toimintaohjeet (extreme heat policy) ottelujen keskeyttämiseen lämpötilan noustessa vaarallisen korkeaksi.
Turnauksen kaksi pääkenttää ovat Rod Laver Arena ja Hisense Arena, joilla on suljettavat katot, jotka voidaan sulkea sateella tai äärimmäisellä kuumuudella. Muiden Grand Slam -turnausten tyyliin Australian avoimissa on miesten ja naisten kaksinpelit ja nelinpelit, sekanelinpeli, sarjat nuorille ja pyörätuolitennikselle, sekä näytöskilpailuja ja legendojen kilpailuja.
Australian avoimissa on tyypillisesti erittäin paljon katsojia. Vuoden 2018 turnaus saavutti kaikkien Grand Slam -turnausten ennätyksen yksittäisen päivän/illan katsojaluvussa 87 438 katsojalla, kokonaiskatsojaluvun ollessa 743 667.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australian avoimia hallinnoi Australian tennisliitto Tennis Australia, entiseltä nimeltään Lawn Tennis Association of Australia (LTAA). Ensimmäinen turnaus pelattiin Warehouseman's Cricket Groundilla Melbournessa vuonna 1905. Kyseinen paikka tunnetaan nykyään nimellä Reserve Tennis Centre.[3]
Turnaus tunnettiin alun perin Australaasian mestaruusturnauksena (Australasian Championships), mutta vuonna 1927 nimeksi vaihtui Australian mestaruusturnaus (Australian Championships). Vuoteen 1968 asti vain amatööripelaajat saivat osallistua turnaukseen, mutta vuonna 1969 siitä tuli avoin ammattilaisille, ja nimi muuttui Australian avoimeksi mestaruusturnaukseksi.[4] Vuodesta 1905 lähtien Australian avoimet on järjestetty seuraavissa kaupungeissa: Australian Melbournessa 55, Sydneyssä 17, Adelaidessa 14, Brisbanessa 7 ja Perthissä 3 kertaa sekä Uuden-Seelannin Christchurchissä vuonna 1906 ja Hastingsissä vuonna 1912.[4] Vuodesta 1972 alkaen turnaus päätettiin pitää samassa kaupungissa joka vuosi, ja Kooyong Lawn Tennis Club valittiin pitopaikaksi, koska Melbourne houkutti eniten yleisöä.[3] Vaikka turnausta järjestettiin vuodesta 1905 lähtien, sitä alettiin pitää Grand Slam -turnauksena vasta vuonna 1924, kansainvälisen tennisliiton kokouksessaan vuonna 1923 tekemällä päätöksellä. Turnauskomitea muutti tuolloin turnauksen rakennetta, ottamalla käyttöön pelaajien sijoittamisen.[5]
Melbourne Park (entiseltä nimeltään Flinders Park) rakennettiin vuoden 1988 turnausta varten vastaamaan Kooyongista uloskasvaneen turnauksen vaatimuksiin. Siirto Melbourne Parkiin oli väliton menestys katsojaluvun noustessa 90 prosentilla vuonna 1988 (266 436) verrattuna edellisvuoteen Kooyongissa (140 000).[6]
Maantieteellisesti etäisestä sijainnista johtuen hyvin harva ulkomaalaispelaaja osallistui turnaukseen sen alkuvuosina. 1920-luvulla laivamatka Euroopasta Australiaan kesti noin 45 vuorokautta. Ensimmäiset lentokoneella tulleet tenniksen pelaajat olivat Yhdysvaltojen Davis Cup -pelaajat marraskuussa 1946.[6] Jopa Australian sisällä matkustaminen oli monelle pelaajalle vaikeaa. Kun turnaus pidettiin Perthissä, kukaan Victoriasta tai Uudesta Etelä-Walesista ei matkustanut junalla itä- ja länsirannikon välistä noin 3 000 kilometrin matkaa. Uuden-Seelannin Christchurchissä vuonna 1906 pelasi vain 10 pelaajaa, joista ainoastaan kaksi oli australialaisia, ja turnauksen voitti uusiseelantilainen.[7]
Ensimmäiset Australaasian mestaruusturnaukset kärsivät kilpailusta muiden Australaasian turnausten kanssa. Ennen vuotta 1905, kaikilla Australian osavaltioilla ja Uudella-Seelannilla oli omat mestaruusturnaukset, ensimmäisenä Victorian osavaltiolla vuonna 1880 Melbournessa the Championship of the Colony of Victoria (myöhemmin the Championship of Victoria). Noiden vuosien kaksi parasta pelaajaa – Australian Norman Brookes (jonka mukaan miesten kaksinpelin voittajan pokaali on nimetty) sekä Uuden-Seelannin Anthony Wilding – melkein jättivät pelaamatta Australian mestaruusturnauksessa. Brookes osallistui ja voitti kerran vuonna 1911, ja Wilding osallistui ja voitti kahdesti vuosina 1906 ja 1909. Heidän kohtaamisensa Victorian mestaruusturnauksessa (tai Wimbledonissa) auttoivat määrittämään parhaat australaasialaiset pelaajat. Jopa vuonna 1912, kun Australaasian mestaruusturnaus pidettiin Uuden -Seelannin Hastingsissä, Wilding, huolimatta kolmesta Wimbledonin mestaruudestaan, ei palannut kotimaahansa. Matkustaminen olikin ainainen ongelma tuon, ja myöhempienkin, aikakausien pelaajille, ja monet pelaajat eivät koskaan pelanneet Australian amatööri- tai avoimessa mestaruusturnauksessa, kuten muun muassa Renshawin veljekset, Dohertyn veljekset, William Larned, Maurice McLoughlin, Beals Wright, Bill Johnston, Bill Tilden, René Lacoste, Henri Cochet, Bobby Riggs, Jack Kramer, Ted Schroeder, Pancho Gonzales, Budge Patty, Manuel Santana ja Jan Kodeš, kun taas Brookes, Ellsworth Vines, Jaroslav Drobný, Manuel Orantes, Ilie Năstase 35 vuoden iässä ja Björn Borg pelasivat vain kerran.
Vuonna 1969 Brisbanen Milton Courtsissa pelattiin ensimmäinen myös ammattilaisille avoin Australian mestaruusturnaus.[8] Silti, vuosien 1969 ja 1971 turnauksia lukuun ottamatta, monet parhaista pelaajista eivät osallistuneet Australian avoimiin vuoteen 1982 mennessä. Syitä tähän olivat kaukainen sijainti, hankala ajankohta joulun ja uudenvuoden aikoihin sekä pienet palkintorahat. Vuonna 1970, National Tennis League, jossa olivat muun muassa Rod Laver, Ken Rosewall, Andrés Gimeno, Pancho Gonzales, Roy Emerson ja Fred Stolle, esti pelaajiaan osallistumasta Australian avoimiin, koska takuut olivat riittämättömät. Turnauksen voitti lopulta Arthur Ashe.[9]
Vuonna 1983 Ivan Lendl, John McEnroe ja Mats Wilander osallistuivat turnaukseen. Wilander voitti kaksinpelin[10] sekä pian sen jälkeen molemmat ottelunsa Ruotsin hävitessä Davis Cup -finaalissa Australialle Kooyongissa.[11] Vuoden 1983 turnauksen jälkeen, kansainvälinen tennisliitto kehotti Australian tennisliittoa vaihtamaan turnauspaikkaa, koska Kooyong kävi soveltumattomaksi niin isolle tapahtumalle, ja vuonna 1988 turnaus pidettiin ensimmäistä kertaa Flinders Parkissa (myöhemmin uudelleennimetty Melbourne Parkiksi) kovalla Rebound Ace -pinnoitteella.[12] Mats Wilander oli ainoa pelaaja, joka voitti Australian avoimet ruoholla ja kovalla alustalla. Vuonna 2008, 20 vuotta Melbourne Parkissa käytetty Rebound Ace -pinnoite vaihdettiin Plexicushion Prestige -nimiseen pehmennettyyn, keskinopeaan[13] akryylipinnotteeseen. Roger Federer ja Serena Williams ovat ainoat pelaajat, jotka ovat voittaneet Australian avoimet sekä Rebound Ace että Plexicushion Prestige -kentillä. Uuden pinnoitteen suuri etu on, että kuumuus muuttaa sen ominaisuuksia vähemmän, ohuemman ylimmän kerroksen vuoksi. Pinnoitteen muutos oli kiistelty koska uusi pinnoite muistuttaa Yhdysvaltain avoimissa käytettyä DecoTurf-pinnoitetta.[14]
Ennen Melbourne Parkin aikakautta, turnauksen ajankohta vaihteli myös, riippuen isäntäkaupungin ilmastosta sekä poikkeuksellisista tapahtumista. Esimerkiksi, vuoden 1919 turnaus pidettiin tammikuussa 1920, kun taas vuoden 1920 turnaus pelattiin sama vuoden maaliskuussa. Vuoden 1923 turnaus Brisbanessä puolestaan pelattiin elokuussa, jolloin sää ei ollut liian kuumaa ja sateista. Edellisvuoden joulukuun puolella alkaneen vuoden 1977 ensimmäisen turnauksen jälkeen seuraavaa turnausta aikaistettiin muutamalla päivällä, mahdollistaen toisen turnauksen vuodelle 1977 (turnaus päättyi 31. joulukuuta). Tämä kuitenkin karkotti parhaat pelaajat. Vuosina 1982–1985, turnaus pelattiin joulukuun puolivälissä. Seuraava turnaus päätettiin puolestaan siirtää tammikuun 1987 puoliväliin, tarkoittaen, että vuonna 1986 ei ollut turnausta. Vuoden 1987 jälkeen Australian avointen ajankohta ei ole muuttunut. Kuitenkin, eräät huippupelaajat, mukaan lukien Roger Federer ja Rafael Nadal ovat sanoneet, että turnaus pidetään liian pian joulun ja uudenvuoden tauon jälkeen estäen pelaajia saavuttamasta huippukuntoaan, ja he ovat ilmaisseet toiveensa turnauksen siirrosta helmikuulle.[15] Sellainen muutos kuitenkin siirtäisi turnauksen koulujen kesälomakauden ulkopuolelle, mahdollisesti vaikuttaen katsojalukuihin.
Kilpailupaikan vaihtoa oli esitetty jälleen vuonna 2008 kun Uuden Etelä-Walesin osavaltion viranomaiset ilmaisivat halunsa tavoitella turnauksen järjestämisoikeuksia Melbournen sopimuksen umpeutuessa vuonna 2016. Ehdotettu uusi kilpailupaikka oli Glebe Island. Victorian osavaltio halusi kuitenkin säilyttää turnauksen Melbournessa, ja satoja miljoonia dollareja maksava Melbourne Parkin kehittämissuunnitelma julkistettiin. Suunnitelmassa katsomopaikkoja parannetaan ja lisätään, Margaret Court Arenalle asennetaan katto, pelaajatiloja parannetaan, Tennis Australia saa uuden pääkonttorin, sekä tehdään uusi, suurin TV-näytöin varustettu, osittain katettu aukio.[16] Vuotta myöhemmin Victorian osavaltio lupasi Melbourne Parkin kehittämishankkeelle 363 miljoonan Australian dollarin tuen, taaten turnauksen säilymisen Melbournessa ainakin vuoteen 2036.
Viime vuosien katsojaluvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2018 – 743 667[17]
- 2017 – 728 763[17]
- 2011 – 651 127[18]
- 2010 – 653 860[19]
- 2009 – 603 160
- 2008 – 605 735[20]
- 2007 – 554 858
- 2006 – 550 550[21]
- 2005 – 543 873[21]
- 2004 – 521 691[21]
Pokaalit ja palkintorahat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voittajien nimet kaiverretaan kiertopalkintoihin.
- Naisten kaksinpelin voittaja palkitaan Daphne Akhurst Memorial Cupilla.
- Miesten kaksinpelin voittaja palkitaan Norman Brookes Challenge Cupilla.
Vuonna 2024 miesten ja naisten palkintorahat olivat yhtä suuret, ja jakautuivat seuraavasti:[1]
| Kilpailu | Mestaruus | Finaali | Semifinaali | Neljännesfinaali | 4. kierros | 3. kierros | 2. kierros | 1. kierros | 3. karsintakierros | 2. karsintakierros | 1. karsintakierros | |
| Kaksinpeli | Palkintoraha | 3 150 000 $ | 1 725 000 $ | 990 000 $ | 600 000 $ | 375,000 $ | 255 000 $ | 180 000 $ | 120 000 $ | 65 000 $ | 44 100 $ | 31 250 $ |
| Nelinpeli | Palkintoraha* | 730 000 $ | 400 000 $ | 227 500 $ | 128 000 $ | 75 000 $ | 53 000 $ | 36 000 $ | – | – | – | – |
| Sekanelinpeli | Palkintoraha* | 165 000 $ | 94 000 $ | 50 000 $ | 26 500 $ | 13 275 $ | 6 900 $ | – | – | – | – | – |
* paria kohden
Huomio: Kaikki summan Australian dollareissa. (Vuoden 2024 voittajan palkintoraha oli noin 1 950 000 €.)
- Lokakuussa 2011, turnausjohtaja ilmoitti, että palkintoraha vuodelle 2012 on nostettu 26 000 000 A$:iin. Se on suurin palkintoraha tennisturnauksissa.
- Vuonna 2015 palkintorahan ilmoitettiin nousevan 40 000 000 A$:iin.
Ranking-pisteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ATP- ja WTA-rankingien pisteet ovat vaihdelleet Australian avoimissa, mutta nykyään pisteitä jaetaan seuraavanlaisesti:
| Kilpailu | Mestaruus | Finaali | Semifinaali | Neljännesfinaali | 4. kierros | 3. kierros | 2. kierros | 1. kierros | Karsintojen selvittäminen | 3. karsintakierros | 2. karsintakierros | 1. karsintakierros | |
| Kaksinpeli | Pisteet (miehet) | 2000 | 1200 | 720 | 360 | 180 | 90 | 45 | 10 | 25 | 16 | 8 | 0 |
| Pisteet (naiset) | 2000 | 1300 | 780 | 430 | 240 | 130 | 70 | 10 | 40 | 30 | 20 | 2 | |
| Nelinpeli | Pisteet (miehet) | 2000 | 1200 | 720 | 360 | 180 | 90 | 0 | – | – | – | – | – |
| Pisteet (naiset) | 2000 | 1300 | 780 | 430 | 240 | 130 | 10 | – | – | – | – | – | |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Australian avointen miesten kaksinpelin voittajat
- Australian avointen naisten kaksinpelin voittajat
- Australian avointen miesten nelinpelin voittajat
- Australian avointen naisten nelinpelin voittajat
- Australian avointen sekanelinpelin voittajat
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Prize Money australianopen.com. Viitattu 13.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Record attendance at 2018 Australian Open - Australasian Leisure Management www.ausleisure.com.au. Viitattu 28.2.2018.
- ↑ a b Australian Tennis Open History Jazzsports. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
- ↑ a b History of the Australian Open – the Grand Slam of Asia/Pacific Australian Open. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Tuntematon: Australian Tennis Open History The Sydney Morning Herald. 9.11.1923. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Open began as Aussie closed shop The Daily Telegraph. news.com.au. Viitattu 30.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Anthony Frederick Wilding "Tony" International Tennis Hall of Fame. Viitattu 30.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Milton Tennis Centre Australian Stadiums. Viitattu 30.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Hewitt chases amazing slam win The Daily Telegraph. news.com.au. Viitattu 30.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Alan Trengove: Australian Open 1983 wilandertribute.com. Viitattu 30.1.2012. (englanniksi)
- ↑ World Group 1983 Final Davis Cup. Viitattu 30.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Rebound Ace under review The Daily Telegraph. news.com.au. Viitattu 30.1.2012. (englanniksi)
- ↑ List of Classified Court Surfaces
- ↑ Tennis court surfacer serves up two major deals
- ↑ Leo Schlink: Rafael Nadal keen to call time on early slam Herald Sun. Viitattu 30.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Brumby Government announces Melbourne Park redevelopment Herald Sun. Viitattu 30.1.2012. (englanniksi)
- ↑ a b #AusOpen: [https://twitter.com/AustralianOpen/status/957567792315752449/photo/1 Overall tournament attendance: 743,667
This is a record tournament attendance, breaking the previous AO 2017 record: 728,763
- AusOpenpic.twitter.com/v5JtXMhP3L] @AustralianOpen. 28.1.2018. Viitattu 28.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Closing notes: Australian Open 2011 thesportscampus.com. 30.1.2011. Viitattu 30.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Federer wins fourth Australian Open, 16th major singles title atpworldtour.com. 31.1.2010. Viitattu 30.1.2012. (englanniksi)
- ↑ The Australian Open – History of Attendance (PDF) web.archive.org. Viitattu 30.1.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Australian Open Tennis Attendance History Altius Directory. Viitattu 30.1.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||