Auno Kerola
Auno Armas Kerola (22. marraskuuta 1907 Rovaniemen maalaiskunta – 26. tammikuuta 1984 Rovaniemi) oli suomalainen rakennusmestari, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.[1]
Kerolan vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Kerola ja Loviisa Tervaniemi ja puoliso vuodesta 1934 Kaino Irene Karén. Kerola valmistui rakennusmestariksi Oulun teollisuuskoulun talonrakennuslinjalta 1932, toimi lyhyen aikaa Lapin tie- ja vesirakennuspiirin rakennusmestarina ja meni sitten Metsähallituksen insinööriosastolle piirirakennusmestariksi. Tehtävää hän hoiti vuoteen 1939 asti, jolloin hänestä tuli Kemin kaupungingeodeetin apulainen.[1]
Kerola osallistui talvisotaan ja oli välirauhan aikana Kemin Ajoksen sataman rakennusmestari, mitä työtä hän jatkoi myös kesästä 1943 osallistuttuaan sitä ennen jatkosotaan. Samana vuonna hän oli mukana perustamassa Kemin Rakennus -yhtiötä, joka teki ensin töitä Saksan Lapin armeijalle. Hän hankki yrityksen koko osakekannan ja tuli sen toimitusjohtajaksi 1945. Yhtiö oli yksi merkittävistä jälleenrakentajista Lapissa. Se rakensi muun muassa asuin-, liike-, julkisia ja tuotantotiloja sekä kouluja. Yksi yhtiön kohteista oli saksalaisten sotilaiden hautausmaa Rovaniemellä, suurimpia puolestaan sementtitehdas Kolarissa lähes 600 hengen työmaana. Konkurssiin Kemin Rakennus ajautui 1980-luvun alussa, Kerola oli jäänyt pois sen toimitusjohtajan työstä jo 1970-luvun puolivälissä.[1][2][3]
Teollisuusneuvoksen arvonimen Kerola sai 1963. Hänellä oli runsaasti alansa luottamustehtäviä ja hän osallistui Maalaisliiton, sittemmin Keskustapuolueen, toimintaan. Hän oli myös aktiivinen seurakuntatyössä Rovaniemellä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Auno Kerola Biografiasampo. Viitattu 17.1.2022.
- ↑ Auno Kerola 70 vuotta tänään. Nuorten parien saatava asuntolaina säästöittäkin. Helsingin Sanomat, 22.11.1977, s. 13.
- ↑ Kotimaa. Tausta. Lapin jälleenrakentaja. (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 11.10.2004. Viitattu 17.1.2022.