Auktorisointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Auktorisointi on viranomaisen tai muun päättävän tahon antama valtuutus tietyn elinkeinotoiminnan harjoittamiseen,[1] tai vapaaehtoisesti hankittu osoitus tiettyjen edellytysten täyttymisestä toiminnassa.

Sanaa auktorisointi käytetään eri toimialoilla eri merkityksessä, ja samankaltaisista valtuutuksista voidaan käyttää myös termejä akkreditointi, lisenssi tai lisensiointi[2]. Myös termit sertifiointi ja auditointi viittaavat valtuutukseen tai sitä edeltävään selvitykseen, täyttääkö ammatinharjoittaja tai organisaatio tietyn valtuutuksen saamiseksi asetetut edellytykset.[3]

Yritysten auktorisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auktorisoitu henkilöstöpalveluyritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöstöpalveluyritysten liitto auktorisoi jäseninään olevia henkilöstövuokrausyrityksiä. Auktorisoidulta yritykseltä edellytetään muun muassa vuoden toimintahistoriaa, osallistumista koulutukseen, hyväksyttyä testiä sekä sitoutumista lain ja alan sopimusehtojen noudattamiseen.[4]

Auktorisoitu isännöitsijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa isännöinti on vapaa elinkeino eikä edellytä viranomaislupia tai muitakaan vaatimuksia isännöitsijän osaamiselle tai koulutukselle. Maahan on kuitenkin luotu vapaaehtoinen ISA-auktorisointijärjestelmä, jota ylläpitää Isännöinnin Auktorisointi ISA ry. ISA ry auktorisoi sekä isännöitsijöitä että isännöintiyrityksiä.[5]

Auktorisoitu tilitoimisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tilitoimistojen auktorisoinnista vastaa Taloushallintoliitto yhdessä Tili-instituuttisäätiön kanssa. Tilitoimisto voi toimia myös ilman auktorisointia. Auktorisoinnin saamiseksi tilitoimisto käy läpi vähintään kahden vuoden mittaisen seurantajakson. Auktorisointiin liittyy muun muassa kirjanpitäjien ammattitaitoon, tilitoimiston toimintatapoihin, vastuuvakuutuksiin ja tietojärjestelmiin liittyviä vaatimuksia.[6]

Suomessa auktorisointia sovelletaan myös ainakin mainostoimistoihin, vahinkoalan urakoijiin ja ydinvoimalaitoksen tarkastusyrityksiin. .[7] [8][9]

Ammatinharjoittajien auktorisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auktorisoitu tilintarkastaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa yrityksen tilintarkastajaksi on valittava auktorisoitu tilintarkastaja. Auktorisointeja ovat HTM ja KHT. Yhdistyksiin voidaan valita muukin kuin auktorisoitu tilintarkastaja, ja asunto-osakeyhtiöihin voidaan valita tilintarkastajan sijasta toiminnan tarkastajaksi maallikko, kuten yhtiön osakas.[10]

Auktorisoitu kiinteistöarvioija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteistöarvioinnissa on vuodesta 1997 ollut Suomessa käytössä auktorisointimenettely, niin sanottu AKA-koe, jota järjestää Keskuskauppakamari.[11]

Auktorisoitu sijoitusneuvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finanssialan Keskusliitto on auktorisoinut APV-tutkinnot Oy:n järjestämään sijoitusneuvojan tutkintoa parantaakseen yleisön luottamusta sijoituspalvelutoimintaa kohtaan varmistamalla, että sijoitusneuvojilla on tehtäviensä hoitamiseksi riittävä tiedot ja ammattitaito.[12]

Auktorisoitu teollisoikeusasiamies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patenttiasiamiehen, tavaramerkkiasiamiehen, mallioikeusasiamiehen tai teollisoikeusasiamiehen ammattinimikettä saa Suomessa käyttää vain asianomaisen lain mukaisesti asiamiestutkinnon hyväksytysti suorittanut ja sen perusteella auktorisoinnin patentti- ja rekisterihallituksen teollisoikeusasiamieslautakunnalta saanut henkilö.[13][14]

Suomessa auktorisointia sovelletaan myös ainakin kääntäjiin (ks. Auktorisoitu kääntäminen), matkailuoppaisiin, seksuaalineuvojiin[15] ja personal trainereihin[16].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakusanat auktorisoida ja auktorisointi, Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 16.1.2016.
  2. Ks. esim. Auktorisoitu valmistus (Arkistoitu – Internet Archive), Corian, Nomart Oy. Viitattu 16.1.2016.
  3. Akkreditointi vai sertifiointi? Seitsemän usein esitettyä kysymystä akkreditoinnista (Arkistoitu – Internet Archive), Vaisala Oyj 2014, ref. B211252FI-B. Viitattu 16.1.2016.
  4. Auktorisoitu henkilöstöpalveluyritys – merkki luotettavuudesta (Arkistoitu – Internet Archive), Henkilöstöpalveluyritysten liitto. Viitattu 16.1.2016.
  5. Isännöinnin auktorisointi (Arkistoitu – Internet Archive), Taloyhtio.net-verkkolehti. Viitattu 16.1.2016.
  6. Miksi kannattaa valita auktorisoitu tilitoimisto?[vanhentunut linkki], Taloushallintoliitto. Viitattu 16.1.2016.
  7. Mainostoimistojen auktorisointi[vanhentunut linkki], Aikakauslehtien Liitto ja Sanomalehtien Liitto 1998. Viitattu 16.1.2016.
  8. Vahinkoalan auktorisointi, Vahinkoalan auktorisointiryhmä VAR. Viitattu 16.1.2016.
  9. Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitosten auktorisoitu tarkastaja, Inspecta. Viitattu 16.1.2016.
  10. Tilintarkastus, Taloushallintoliitto. Viitattu 16.1.2016.
  11. Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 16.1.2016.
  12. Sijoitusneuvojan tutkinnon auktorisoinnin säännöt[vanhentunut linkki], Finanssialan Keskusliitto 2014. Viitattu 16.1.2016.
  13. Asiamiesrekisteri (Arkistoitu – Internet Archive), Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 16.1.2016.
  14. Laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä, Finlex. Viitattu 16.1.2016.
  15. Seksuaalineuvojien auktorisointi (Arkistoitu – Internet Archive), Suomen seksologinen seura. Viitattu 16.1.2016.
  16. Auktorisoitu personal trainer APT (Arkistoitu – Internet Archive), SKY ry. Viitattu 16.1.2016.