Mallioikeus
Mallioikeudella (engl. design protection)[1] suojataan tuotteen uutta muotoilua muun muassa jäljittelyä vastaan. Mallioikeudessa suojan kohteena on tuotteen tai sen osan ulkomuoto. Suojan kohteen tulee aina olla konkreettinen tavara. Suomessa mallioikeuden rekisteröi Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Ulkomailla mallisuojaa hakevilla on käytettävissään kolme eri vaihtoehtoa: kansalliset rekisteröintijärjestelmät, Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) hallinnoima yhteisömallijärjestelmä tai Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) hallinnoima Haagin sopimuksen Geneven asiakirjan mukainen mallien kansainvälinen rekisteröintijärjestelmä.
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mallioikeus suojaa tuotteen tai sen osan ulkomuodon. Mallioikeuden saanti edellyttää, että malli on uusi ja yksilöllinen. Mallioikeuslaki tuli voimaan 1.4.1971 ja sitä koskevat merkittävimmät muutokset (Muutettu kansallinen mallilaki) ovat tulleet voimaan elokuussa 2002, jolloin kansallinen mallioikeuslainsäädäntö yhdenmukaistettiin mallioikeusdirektiivin edellyttämällä tavalla ja toukokuussa 2011 Suomen liityttyä kansainvälistä rekisteröintiä tarkoittavaan Haagin sopimuksen Geneven asiakirjaan. Yhteisömalli eli EU:n alueen kattava mallioikeusjärjestelmä tuli voimaan 1.4.2003. Mallin määritelmä, rekisteröintiedellytykset, suojan sisältö ja laajuus sekä voimassaoloaika ovat samat kansallisessa järjestelmässä ja yhteisömallissa.
”Mallilla” tarkoitetaan tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka johtuu tuotteen ja/tai sen koristelun piirteistä, erityisesti linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta ja/tai materiaalista.
”Tuotteella” tarkoitetaan kaikkia teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita mukaan luettuina muun muassa osat, jotka on tarkoitettu koottavaksi moniosaiseksi tuotteeksi, pakkauksia, pakkauksen ulkoasua, graafisia symboleita ja typografisia kirjasinlajeja, ei kuitenkaan tietokoneohjelmia.
Mallioikeuden kohteena voi olla perinteisesti tavara- ja koristemallit, mutta myös tuotteen irrottamattomat yksityiskohdat esimerkiksi pullon kaula. Myös muun muassa logot, käyttöliittymät, pakkausten ulkoasut sekä kirjasinmallit voivat olla mallioikeuden kohteina.
Mallioikeus tarkoittaa sitä, ettei kukaan saa ilman mallioikeuden haltijan lupaa käyttää hyväksi mallia. Mallin hyväksikäyttämistä on muun muassa mallin mukaisen tai sen sisältävän tuotteen valmistaminen, tarjoaminen, markkinoille saattaminen, käyttäminen, maahantuonti, maastavienti taikka varastoiminen näihin tarkoituksiin.
Mallioikeus on hakemuksesta voimassa 5 vuotta ja se voidaan uudistaa neljästi aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Enimmäissuoja-aika voi siis olla 25 vuotta.
Auton osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mallisuoja ei Yhdysvalloissa ole koskenut auton varaosia.[1] Euroopan komissio on esittänyt, että mallisuoja ei Euroopassa koskisi moniosaisen tuotteen osaa, jota käytetään tuotteen korjaamiseen sen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Komission ehdotus mallisuojadirektiivin muuttamiseksi 22.10.2004. Kilpailuvirasto.
- ↑ Klinz, Wolf: Lausuntoluonnos ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi mallien oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 98/71/EY muuttamiseksi (Sivu 3) 28.4.2005. Euroopan parlamentti. Viitattu 27.11.2009.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mallitietokanta Perustiedot suomalaisista mallioikeuksista
- WIPOn ja EUIPO:n DesignView-tietokanta
- Oesch, R.; Rinkineva, M.; Hietamies, H.; Puustinen, K.: Mallioikeus. Muotoilun suoja.. Hämeenlinna: Talentum, 2005. ISBN 952-14-0905-3.
- Puustinen, Karri: Mallisuojan käytännön merkitys. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja, 2001, nro 13. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Elinkeino-osasto.