August Toivonen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

August Toivonen (1865 Längelmäki1946 Loppi) oli suomalainen harrastelijamaalari ja Lopen ensimmäinen konstaapeli.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toivonen syntyi maalaistalon pojaksi Längelmäellä. Perheen lapset saivat alkeisopetusta äidiltään ja 1870-luvulla myös kiertokouluissa minkä talon töiltä ehtivät. Ripille päästyään 1880, hän meni leipärengiksi sukulaistaloon. Vuonna 1883 hän sai suoritettua ylemmän kansakoulun oppimäärän täyteen jonka jälkeen palasi vanhempiensa luokse. Tämän jälkeen Toivonen toimi muutaman vuoden kiertokoulun opettajan kunnes rahat loppuivat. Vuonna 1887 Toivonen määrättiin kutsunnoissa astumaan sotapalvelukseen ja vuoden 1892 alusta määräys tuli nuoremman konstaapelin virkaan Lopelle jolloin hänestä tuli paikkakunnan ensimmäinen poliisi (1892–1910). Vuonna 1892 Toivonen meni naimisiin kätilö Aurora (Ruura) Sandholmin kanssa. Omia lapsia pari ei ikinä saanut mutta heillä oli kasvattitytär Emmi Snellman. Aurora kuoli 1937 jonka jälkeen Toivonen avioitui Martta Toposen kanssa. Toponen toimi monissa luottamustehtävissä ja oli kiinnostunut sivistyksestä ja kulttuurista. Hän maalasi tauluja, keräsi kotiseutuperinnettä suomalaisen kirjallisuuden seuralle sekä Sanakirjasäätiölle, kirjoitti, luki jne... Nämä ominaisuudet tekivätkin tästä pariskunnasta ideologialtaan Nuorsuomalaisuuden kannttajia jota kuvaa hyvin se että Toivonen sulatti kaikki saamansa hopeiset venäläiset ansioerkit lusikoiksi.

Maalausura ja opettajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toivonen kiinnostui maalaamisesta jo pienenä poikana mutta ilman ohjausta ei kehittynyt taiteilijana vaan teokset jäivät piirros asteelle. Sotaväessä palvelemisen jälkeen, vuonna 1902 taiteilija tapasi paikkakunnalla kesiä viettäneen taiteilija Väinö Hämäläisen ja saikin tältä opastusta maalaamisen saloihin. August Toivonen maalasi ahkerasti vuotaan 1908 saakka kunnes itsekritiikin vuoksi lopetti maalaamisen lähes kokonaan. Vuonna 1914 taidemaalari, ja Ateneumin taidekoulun opettaja Berndt Lagestam asettui paikkakunnalle kesäksi, ja tapasi Toivosen. Lagestam ohjasi ja kannusti Toivosta aloittamaan maalaamisen uudestaan. Tämän seurauksena Toivonen opiskelikin 1915–1916 maalausta Vapaassa taidemaalausakatemiassa Helsingissä. Toivonen maalasi koko elämänsä ajan pääasiassa samoja maisemia. Pääosa Toivosen 500–1 000 teoksesta onkin Sajanimestä mutta hän teki myös muotokuvia ystävistään ja kyläläisistä. Hän oli myös lahjakas kirjoittaja ja runsas määrä hänen kirjoituksiaan jotka usein sisälsivät paljon tietoa paikkakunnan historiasta, julkaistiin paikallislehdissä. Näin myös saatiin dokumentoitua paljon paikallista historiaa ja tapoja. Kesinä 1922 ja 1924 taidemaalari Kaapo Wirtanen oleskeli Sajaniemessä kahtena vuotena ja Toivoselle avautui mahdollisuus oppia lisää maalaamisen saloista, myös tunnettu Helsinkiläinen taidekauppias Ivar Hörhammer vieraili paikkakunnalla kesäisin ja kannusti taiteilijaa urallaan. Hörnhammer arvostikin Toivosta enemmän kuin keskimääräisiä harrasteliataiteilijoita yleensä. Nykypäivänä Toivosen maalauksia on muun muassa Suomen Kansallismuseon, Sotamuseon sekä Lopen kunnan museon kokoelmissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Glorian Antiikki 06/2012. s. 68-71