Astacopsis gouldi
| Astacopsis gouldi | |
|---|---|
 Museoyksilö |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: | Kuoriäyriäiset Malacostraca |
| Lahko: | Kymmenjalkaiset Decapoda |
| Alalahko: | Pleocyemata |
| Osalahko: | Pitkäpyrstöiset ravut Astacidea |
| Heimo: | Etelänravut Parastacidae |
| Suku: | Astacopsis |
| Laji: | gouldi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Astacopsis gouldi |
|
| Katso myös | |
Astacopsis gouldi on etelänrapujen heimoon kuuluva äyriäislaji, joka elää ainoastaan Australian Tasmaniassa. Se on suurin tunnettu makeanveden selkärangaton. Suurimmat yksilöt ovat olleet jopa 5–6-kiloisia. Ravun kannat ja levinneisyysalue ovat vähentyneet esimerkiksi ravustuksen ja elinympäristön tuhoutumisen takia. Lajin ravustus on ollut laitonta vuodesta 1998 lähtien.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Astacopsis gouldi on suurikokoisin tunnettu makeanveden selkärangaton. Suurimmat tunnetut yksilöt ovat olleet jopa 5-6-kiloisia[2][3] ja pituudeltaan 80 senttiä. Tyypillisempi suurikokoinen rapu on kuitenkin 2-3-kiloinen. Väritykseltään rapu on sininen tai ruskea.[2] Ravut saattavat elää jopa 60 vuotta.[3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.png)
Astacopsis gouldi on Australiaan kuuluvan Tasmanian saaren kotoperäinen laji. Sitä tavataan saaren Bassinsalmeen pohjoisessa laskevissa joissa. Aikanaan lajia tavattiin kaikissa Bassinsalmeen laskevissa joissa ja Arthurjoella, mutta sen levinneisyysalue on muuttunut sittemmin laikukkaammaksi. Lajin koko levinneisyysalueen pinta-alaksi on arvioitu 14 221 km². Alueesta noin 54 % on yksityistä maata, 24 % valtion metsää, 2 % julkista maata ja 19 % virallisesti tai epävirallisesti suojeltua maata.[1]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajia tavataan kaiken kokoisissa joissa. Sille tyypillisiä olinpaikkoja ovat esimerkiksi lahoavien puunrunkojen suojapaikat aj syöpyneet rantatörmät. Laji suosii hitaampien virtauksien korkealaatuisia ja happipitoisia vesiä, joilla on rantakasvillisuutta. Se välttelee korkeiden sedimenttipitoisuuksien vesiä.[1] Yksilöt viihtyvät hyvin varjoisissa paikoissa ja viileässä vedessä.[2] Ravut pysyttelevät yleensä yhden tietyn paikan lähistöllä ja kotiympäristöstään siirretyt ravut saattavat palata kotipaikalleen.[1]
Ravut käyttävät ravinnokseen tyypillisesti lahoavaa puuta, mätänevää lihaa ja pieniä kaloja.[1]
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ravut lisääntyvät ja kutevat yleensä syksyisin. Naaraat lisääntyvät kahden vuoden välein[1] ja ne saavuttavat sukukypsyyden 14 vuoden iässä.[3] Uroksista tulee sukukypsiä 9 vuoden ikäisinä. Naaras tuottaa koostaan riippuen[1] 224–1 300 munaa. Ravunpoikaisista vain pieni osa selviytyy täysikasvuiseksi saakka.[3]
Uhat ja suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin suurimpia nykyisiä uhkia ovat sen elinympäristön häviäminen ja laiton ravustus. Lajin pyynti on ollut laitonta 1. tammikuuta 1998 lähtien. Laitonta ravustusta harjoitetaan edelleen jonkin verran ja lajin suuri koko tekee niistä kömpelöitä ja helposti pyydettäviä. Lajin elinympäristöön kohdistuvia uhkia ovat esimerkiksi metsähakkuut ja maatalous. Joidenkin arvioiden mukaan lajin levinneisyysalue on pienentynyt 70 % ja lajin kannat 80 % viimeisten 50 vuoden aikana. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on luokitellut lajin erittäin uhanalaiseksi.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Walsh, T. & Doran, N.: Astacopsis gouldi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Tasmanian Giant Freshwater Lobster (Astacopsis gouldi) Environment Australia. Department of the Enviroment and Energy. Viitattu 21.6.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d Calla Wahlquist: Numbers shrinking for Tasmania's weird but much-loved giant freshwater lobster The Guardian. Viitattu 21.6.2018. (englanniksi)
|