Asparuh
| Asparuh | |
|---|---|
 Apsaruhin patsas Dobritšissa. |
|
| Bulgaarien kaani | |
| Seuraaja | Tervel |
| Henkilötiedot | |
| Kuollut | vuoden 700 paikkeilla. |
Asparuh oli bulgaarien kaani ja ensimmäisen Bulgarian valtakunnan perustaja. Asparuh johti osan bulgaareista aleilta nykyisessä Ukrainassa Balkanille nykyiseen Bulgariaan, joka tuolloin kuului Bysantin valtakuntaan. Voitettuaan keisari Konstantinos IV:n joukot vuonna 680 tai 681 Asparuh solmi rauhan ja bulgaarit asettuivat Tonavan eteläpuolelle.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asparuhin isä Kubrat kapinoi avaareja vastaan näiden epäonnistuneen Konstantinopolia vastaan tekemän hyökkäyksen jälkeen vuonna 626 ja perusti niin sanotun Suur-Bulgarian valtion, jonka useimmat tutkijat sijoittavat nykyisen Ukrainan alueelle. Suur-Bulgaria oli eri heimojen liitto, joka hajosi Kubratin kuollessa hänen viiden poikansa johtamiin eri joukkoihin. Batbaian pysytteli Suur-Bulgarian vanhalla alueella ja Κotrag muutti lähistölle Dneprjoen toiselle puolelle. Neljäs poika muutti Pannoniaan ja liittoutui avaarien kanssa viidennen muuttaessa vastaavasti Pentapolikseen Ravennaan liittoutuen Bysantin valtakunnan kanssa. Asparuh, kolmas Kubratin pojista, muutti johtamansa joukot puolestaan Tonavan suulle paikkaan, joka tunnettiin tuolloin nimellä Onglos. Asparuhin liikkeellelähdön tarkka päivämäärä sekä Onglosin sijainti ovat olleet tutkijoiden kiistelyn aihe. Suur-Bulgarian vanhat alueet päätyivät sittemmin kasaarien vallan alle.[1]
Onglosiin saapuneet bulgaarit olivat todennäköisesti menettäneet suuren osan karjastaan ja karjan laidunalueet. Näinpä he turvautuivat ryöstelemään tuolloin Bysantin valtakunnan hallussa olleita alueita. Konstantinopoli oli tuolloin muslimien piirittämä ja keisari joutui ehkä maksamaan suojelurahaa bulgaareille. Bulgaarien ryöstöretket lakkasivat joksikin aikaa, mutta jatkuivat taas vuoden 678 jälkeen, ehkäpä koska Konstantinos IV ei enää maksanut bulgaareille hänen voitettuaan arabit.[1] Vuonna 680 tai 681 Konstantinos IV johti armeijansa bulgaareja vastaan. Sotaretki epäonnistui ja Bysantin joukot voitettiin verisesti näiden yrittäessä palata takaisin. Konstantinos solmi vuonna 681 rauhan Asparuhin bulgaarien kanssa tunnustaen näiden aseman Dobrudzhassa, sekä Tonavan ja Balkanvuorten välillä. Bysantin valtakunta suostui myös maksamaan vuosittaista suojelurahaa bulgaareille.[2] Konstantinoksen poika Justinianus II johti Bysantin armeijan bulgaareja vastaan kahteen otteeseen vuosina 688 ja 689, mutta myös nämä sotaretket päättyivät tappioon.[1] Asparuh sai ilmeisesti sittemmin surmansa ehkä kasaareja vastaan taistellessaan vuoden 700 paikkeilla.[3] Osa tutkijoista pitää Asparuhia seurannutta kaani Terveliä Asparuhin poikana.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Panos Sophoulis: Byzantium and Bulgaria, 775–831, s. 105-112. Koninklijke Brill NV, 2012. ISBN 978-90-04-20695-3. (englanniksi)
- ↑ Mark Whittow: The Making of Byzantium, 600–1025, s. 271. University of California Press, 1996. ISBN 0-520-20496-4. (englanniksi)
- ↑ Raymond Detrez: Historical Dictionary of Bulgaria, s. 31-32. The Scarecrow Press, 2006. ISBN 978-0-8108-4901-3. (englanniksi)