Arvid Planting
Arvid Hjalmar Planting (21. marraskuuta 1876 Helsinki – 7. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen juristi ja valtionsyyttäjä.[1][2][3]
Plantingin vanhemmat olivat postihallituksen liikennejohtaja Anton Konrad Planting ja Maria Kristina Stenman. Hän pääsi ylioppilaaksi 1896 Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta ja suoritti oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1900. Planting sai varatuomarin arvon 1903.[1]
Planting oli Viipurin hovioikeuden palveluksessa 1905–1906 ja Vaasan hovioikeuden palveluksessa 1909–1910. Hän toimi asianajajana Savonlinnassa 1907–1909 ja Vaasassa 1909–1910, oli kaupunginviskaalina Vaasassa 1910 ja v.t. pormestarina Lappeenrannassa, Vaasassa ja Savonlinnassa useaan otteeseen. Hän oli Helsingissä toisena kaupunginviskaalina 1928–1930 ja ensimmäisenä kaupunginviskaalina 1930–1933. Planting oli Turun hovioikeudessa valtionsyyttäjänä 1934–1944 ja toimi syyttäjänä useissa suurissa oikeudenkäynneissä.[1]
Arvid Planting oli naimisissa vuodesta 1904 Aili Irene Möllerin kanssa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ 60-vuotias. Valtionsyyttäjä Arvid Planting, Ilta-Sanomat, 20.11.1936, nro 270, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Arvid Plantingin hautakivi Vaasan vanhalla hautausmaalla, Suomen Sukututkimusseura, Hautakirjoituksia ja hautakuvia (Arkistoitu – Internet Archive)
|
