Arvi Wartiovaara
Arvi Kustaa Aleksanteri Wartiovaara, vuoteen 1906 Weckman (11. syyskuuta 1880 Anjala[1] – 4. huhtikuuta 1952 Helsinki[2]) oli silmälääkäri ja useiden laulukuorojen johtaja.[3]
Arvi Wartiovaaran vanhemmat olivat lääninrovasti William Weckman (myöh. Wartiovaara) ja Mirjam Salome Colliander ja puoliso vuodesta 1907 Tyra Charlotta Herlin. Wartiovaara tuli ylioppilaaksi Joensuun lyseosta 1899 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1809, erikoistuen silmälääkäriksi. Toimittuaan ensin Helsingin yleisessä sairaalassa Wartiovaara ryhtyi yksityiseksi silmälääkäriksi vuonna 1910. Wartiovaara toimi muun muassa Ylioppilaskunnan Laulajien, Laulumiesten ja YO sekakuoron johtajana sekä Kuoroliiton ja Kansallis-Kuoron johtajana. Hän oli myös Suomen Uimaliiton puheenjohtaja 1918–1928.[1][2][3] Wartiovaara oli yksi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen perustajista.[4]
Arvi Wartiovaaran poika oli Talvisodassa kaatunut pistooliampuja Tapio Vartiovaara.[5] Wartiovaaran sisaruksia olivat metsänhoitaja, kirjailija Eino R. Wartiovaara, virkamies ja ministeri Jonathan Wartiovaara, säveltäjä Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi, arkkitehti Otto Väinö Vartiovaara ja jääkärieversti Teuvo Wartiovaara.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Aikalaiskirja 1934, s. 717 (Viitattu 5.1.2019)
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 5.1.2019)
- ↑ a b Tri Arvi Wartiovaara kuollut. Helsingin Sanomat, 5.4.1952, s. 7.
- ↑ Kivelä, Tero: Sadan vuoden syke. Suomen Silmälääkäriyhdistys (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 5.1.2019)
- ↑ Isänmaan puolesta. Talvisodassa 1939-1940 kaatuneiden upseereiden elämäkerrasto, s. 600. WSOY, 1949.