Arto Koskinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee elokuvaohjaajaa. Muusikko Arto Koskisesta on eri artikkeli.

Arto Koskinen (s. 20. tammikuuta 1962 Alatornio)[1] on suomalainen elokuvaohjaaja, joka on tehnyt lukuisia dokumentti- ja tv-elokuvia. Hänen esikoispitkä näytelmäelokuvansa Kahlekuningas sai ensi-iltansa 2001. Kahlekuningas valittiin muun muassa Berliinin elokuvajuhlien kilpasarjaan lastenelokuvien kategoriassa, sai parhaan miessivuosa-Jussin (Heikki Hela) ja parhaan äänisuunnittelun Jussin (Olli Pärnänen) sekä oli ehdolla myös parhaasta käsikirjoituksesta. Elokuva voitti myös parhaan palkinnon parhaasta esikoisohjauksesta Durangon elokuvajuhlilla 2004.

Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskinen opiskeli aluksi arkkitehtuuria Oulussa. Hän valmistui Taideteollisen korkeakoulun käsikirjoitus- ja ohjauslinjalta 1993. Koskisen ensimmäinen dokumentti Henkinen arkkitehtuuri (1990) tutkii unkarilaisen Imre Makoveczin arkkitehtuuria. Koskisen ensimmäisessä fiktiossa Sukellus (1989) pienen yhteisön rauha järkkyy, kun rannalta löytyy tytön ruumis. Elokuva voitti pääpalkinnon Cineurope 1991 -festivaaleilla Firenzessä. Muita Koskisen uran alkuvuosien lyhytfiktioita ovat Kesän viimeinen päivä (1992) ja Avaruuden musta kivi (1994).[1]

Koskisen lyhytdokumenteista Esa Illin kanssa Yle TV1 -kanavalle toteutettu Ennätysten tekijät (1993) kuvaa ihmisiä, jotka yrittävät päästä Guinnessin ennätysten kirjaan mitä omituisimmilla tavoilla. Dramatisoidussa dokumentissa Aivan tavallinen pankkirosvo (1995) Heikki Määttänen esittää sympaattista reppanaa, joka joutuu hankaluuksiin kun häneltä varastetaan työttömyyskorvaukset. Vuonna 1996 syntyivät Mitäs me salamaniskemät, Haudattu tuntemattomana ja Me valehtelijat. Niitä seurasi Kuka oli Felix Kersten? (1998), dokumentti ristiriitaisesta hahmosta Heinrich Himmlerin hierojasta ja vakoojasta Felix Kerstenistä.

Vuonna 2004 Arto Koskinen ohjasi dokumentin Joki taivaalla kuvataiteilija Osmo Rauhalasta. Vuonna 2012 valmistui dokumentti jalkapalloilija Jari Litmasesta nimellä Kuningas Litmanen. Vuonna 2013 valmistui dokumentttielokuva Epävirallinen linja, Suomen vähemmän tunnetusta roolista Viron itsenäistymisprosessissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jukka Hytönen: Arto Koskinen, teoksessa Eila Anttila (toim.): Lyhyttä ja pitkää, Kotimaisia elokuvantekijöitä. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2000. ISBN 951-692-474-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]