Artemis Proseoan temppeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Artemis Proseoan temppeli
Ναὸς τῆς Προσηώας Ἀρτέμιδος
Sijainti Artemísio, Istiaía-Aidipsós, Euboia, Keski-Kreikka, Kreikka
Koordinaatit 39°00′35″N, 23°13′01″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Perustettu ennen 480 eaa.
Tyylisuunta doorilainen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Artemis Proseoan temppeli (m.kreik. Ναὸς τῆς Προσηώας Ἀρτέμιδος, Naos tēs Prosēōas Artemidos) oli antiikin aikainen Artemiille omistettu kreikkalainen temppeli Artemisionin niemellä Euboian saarella Kreikassa. Se sijaitsi lähellä nykyisiä Artemísion ja Péfkin kyliä.[1][2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artemis Proseoan temppeli oli yksi Euboian tärkeimpiä pyhäkköjä. Sen perustamisaikaa ei tiedetä. Temppeli tunnetaan historiassa erityisesti siitä, että persialaissotiin kuulunut Artemisionin meritaistelu käytiin sen edustalla vuonna 480 eaa. Tästä voidaan päätellä, että temppeli on ollut olemassa viimeistään tuolloin arkaaisen kauden lopulla.[1] Antiikin aikaisten kuvausten mukaan kreikkalaisten laivat olivat asemissa temppelin viereisellä rannalla ennen taistelua.[1][4]

Erään 300- tai 200-luvulle eaa. ajoittuvan piirtokirjoituksen mukaan paikan Artemiin kulttiin liittyi pyrrhinen tanssi eli sotaisa tanssi. Se oli mahdollisesti nuorukaisten suorittama, ja muisti meritaistelua. Toisen piirtokirjoituksen mukaan temppeli kunnostettiin 100-luvulla tai 1. vuosisadalla eaa. Temppeli vaikuttaa tuhoutuneen tulopalossa vuoden 569 jaa. jälkeen.[1]

Temppelin paikka löydettiin 1800-luvulla aiemmin tehtyjen piirtokirjoituslöytöjen avulla. Saksalainen arkeologi H. G. Lolling suoritti kaivauksia paikalla vuonna 1883. Ne kestivät vain viikon, mutta hän onnistui löytämään temppelin jäänteet. Paikalle rakennettiin Pyhälle Georgiokselle (Ágios Geórgios) omistettu kirkko vuonna 1910, ja alueelle kehittyi myös Péfkin kylän hautausmaa. Tämä kertonee siitä, että kaivaukset oli tuolloin jo unohdettu.[1]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temppeli sijaitsi matalalla kukkulalla siitä nimen saaneen Artemisionin niemen kärjessä eli Euboian pohjoiskärjessä. Nykyisin kukkula tunnetaan Ágios Geórgioksen kukkulana paikalla olevan kirkon mukaan.[1][2]

Plutarkhoksen antaman kuvauksen mukaan paikalla oli lehto ja pieni temppeli. Temppelin on päätelty edustaneen doorilaista tyyliä, ja sen perustusten koko oli noin 6,5 × 13 metriä. Sen anta-seinien välissä oli oletettavasti kaksi pylvästä (distylos in antis). Temppelistä on löydetty myös joitakin sen ylempiä osia, kuten osa entablementista.[1]

Sisällä temppelissä oli Artemiin kulttipatsas, joka omistettiin temppelille sen kunnostamisen yhteydessä 100-luvulla tai 1. vuosisadalla eaa. Kaivauksissa löytyi joitakin naishahmoisten marmoriveistosten osia. Temppelin lähistöllä oli lukuisia votiivipylväitä. Yksi näistä oli ateenalaisten lahjoittama voitonmerkki persialaissodan jälkeen.[1]

Paikalta on löydetty myös suurikokoisen rakennuksen jäänteet roomalaiselta tai varhaiselta bysanttilaiselta kaudelta. Sen koko on ollut noin 30 × 13 metriä, ja se sijaitsi kukkulan huipulla. Kaikki paikalta tehdyt löydöt piirtokirjoituksia lukuun ottamatta ovat kadonneet kaivausten jälkeen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Ιερό Αρτέμιδας Προσηώας Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 11.1.2021.
  2. a b Artemision Pleiades. Viitattu 11.1.2021.
  3. Artemision (Euboea) 88 Artemisio - Αρτεμίσιον ToposText. Viitattu 11.1.2021.
  4. Herodotos: Historiateos 7.175–176; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Themistokles 8; Plutarkhos: Herodotoksen pahanilkisyydestä 34.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lolling, Habbo G.: Artemision aus Nordeuböa. Mitteilungen des Deutschen Archäologischen Instituts, Athenische Abteilung, 1883, s. 7–23. Deutsches Archäologisches Institut / Abteilung Athen. Artikkelin verkkoversio. Internet Archive.
  • Lolling, Habbo G.: Ausgrabung am Artemision auf Nordeuböa. Mitteilungen des Deutschen Archäologischen Instituts, Athenische Abteilung, 1883, s. 200–210. Deutsches Archäologisches Institut / Abteilung Athen. Artikkelin verkkoversio. Internet Archive.