Arrianos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Arrianos (lat. Lucius Flavius Arrianus Xenophon, n. 90 – n. 175) oli roomalainen historioitsija ja sotilas. Hänen tunnetuin teoksensa on Aleksanteri Suuren elämää käsittelevä Anabasis.

Perhe ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arrianos syntyi Nikomediassa, Rooman Bithynian provinssin pääkaupungissa. Arrianos syntyi varakkaaseen perheeseen. Hänen isänsä oli saanut Rooman kansalaisuuden, kuten useat muut varakkaat kreikkalaiset. Arrianoksen isä sai kansalaisuuden joltain Flavius-suvun keisarilta, luultavasti Vespasianukselta. Arrianoksen syntymävuoden voi olettaa olleen ennen vuotta 90, koska hänen tiedetään olleen konsulina vuonna 129 tai 130 ja tämän viran haltija oli tuohon aikaan yleensä noin 42-vuotias. Arrianos vietti nuoruutensa kotikaupungissaan ja sai varmasti kreikkalaiseen yläluokkaan kuuluvalle tyypillisen koulutuksen retoriikassa ja kirjallisuudessa. Tämän jälkeen tyypillinen yläluokkaan kuuluva nuorukainen olisi yrittänyt luoda uraa Rooman valtakunnan palveluksessa. Arrianos päätti kuitenkin opiskella filosofiaa.[1]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri Suuri

Hän kirjoitti kreikan kielellä ja hänen tunnetuin teoksensa on Aleksanteri Suuren elämäkerta. Teoksen alkuperäistä nimeä ei tunneta. Arrianos käytti lähteenään Aleksanterin kenraalin Ptolemaioksen kirjoittamaa kirjaa. Muita lähteitä olivat Kallisthenes joka oli Aristoteleen siskonpoika, Aristobulos, Kleitarkhos, maantieteilijä Eratosthenes ja laivaston päällikkö Nearkhos.

Toinen Arrianoksen tunnettu kirja on Indika, joka kertoo Aleksanteri Suuren laivaston matkasta Indukselta Persianlahdelle ja joka perustuu Nearkhoksen kertomukseen.

Muita kirjoja, jotka ovat säilyneet nykypäivään, ovat Alanike, joka kertoo alaanien vastaisista taisteluista, Periplus Pontu Eukseinu (Mustanmeren ympäripurjehdus) ja kirja sotataidosta, joka kertoo ratsuväen taktiikasta. Arrianoksen esikuva oli hänen kaimansa Ksenofon, ja tätä matkien hän kirjoitti lyhyen kirjan metsästyksestä: Kynegetikos.

Kirjoja, jotka eivät ole säilyneet kokonaisuudessaan nykypäivään, ovat muun muassa teos, joka kertoo tapahtumista Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen, ja teokset Parthian ja Bithynian historioista.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aubrey De Sélincourt, J. R. Hamilton: The campaigns of Alexander. Penguin Classics, 1971. ISBN 9780140442533.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]