Arrasin taistelu (1940)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kuvaa vuonna 1940 käytyä Arrasin taistelua. Muita vastaavasti nimettyjä taisteluita on täsmennyssivulla.
Arrasin taistelu
Osa toisen maailmansodan länsirintamaa
Päivämäärä:

21. toukokuuta 1940

Paikka:

Arrasin kaupungin ympäristö, Scarpe-joki Pohjois-Ranskassa

Lopputulos:

Saksan voitto

Osapuolet

Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa

Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Ranskan lippu Ranska

Komentajat

Natsi-Saksan lippu Erwin Rommel

Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Harold Franklyn

Vahvuudet

?

2 000 sotilasta
74 panssarivaunua

Tappiot

Noin 400 kaatunutta tai haavoittunutta
400 vangittua

50–75 kaatunutta tai haavoittunutta
170 tapettua sotavankia
noin 35 panssarivaunua

Länsirintaman taistelut toisessa maailmansodassa SaarinmaaValesotaAlankomaiden valtausBelgian valtausLuxemburgin valtausTaistelu RanskastaTaistelu BritanniastaOperaatio Attila / Operaatio AntonDieppeNormandiaDragoonMarket GardenHürtgenAachenArdennien taistelu (Nordwind)

Arrasin taistelu oli liittoutuneiden vuonna 1940 suorittama vastahyökkäys Saksan joukkoja vastaan Pohjois-Ranskassa toisessa maailmansodassa. Ranskan valtauksen alkuvaiheessa Saksan joukot olivat onnistuneet murtamaan liittoutuneiden joukkojen puolustuksen ja työntämään heidän linjaansa taaksepäin merkittävästi. Brittiläisen siirtoarmeijan joukot yrittivät hidastaa saksalaisten etenemistä. 20. toukokuuta 1940 saksalaiset oli piiritetty Arrasin kaupunkiin.

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläisen siirtoarmeijan komentaja lordi Gort määräsi vastahyökkäyksen suoritettavaksi saksalaisia joukkoja vastaan, jotta heidän etenemistään saataisiin viivytettyä omien joukkojen pelastamiseksi. Taistelua johti kenraalimajuri Harold Franklyn ja se sai koodinimekseen operaatio Frankforce. Franklynillä oli komennossaan kaksi divisioonaa ja 74 panssarivaunua. Hän sai lisäksi tuekseen 60 ranskalaista panssarivaunua. Brittien raskaat Matilda-panssarivaunut olivat hitaita, mutta raskaasti aseistettuja ja panssaroituja. Saksalaisten 3.7cm PaK 36/37 -panssarintorjuntatykkien ammukset eivät tehonneet Matildoihin ja saksalaiset kärsivät tappioita. Saksalaisten komentaja kenraalimajuri Erwin Rommel määräsi panssarinsa hyökkäykseen, mutta huomasi pian, etteivät saksalaisten panssarivaunujen Panzer II ja Panzer III tulitus läpäissyt Matildojen paksua panssaria.

Rommel määräsi muodostettavaksi puolustuslinjan, josta kaikki hänen divisioonansa 8,8 cm FlaK 18 -ilmatorjuntatykit ja 105 mm kenttätykit ampuisivat lähestyviä panssareita. Rommel onnistui pysäyttämään liittoutuneiden joukot ja aiheuttamaan heille tappioita. Tämän jälkeen Rommel aloitti onnistuneen vastahyökkäyksen Luftwaffen tuella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]