Aarni Kouta
| Aarni Kouta | |
|---|---|
| Arnold Elias Candolin | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. syyskuuta 1884 Vanaja |
| Kuollut | 27. helmikuuta 1924 (39 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kirjailija, suomentaja |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | runous |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Aarni Kouta (alk. Arnold Elias Candolin,[1] 24. syyskuuta 1884 Vanaja – 27. helmikuuta 1924 Helsinki)[2][3] oli suomalainen kirjailija, suomentaja ja sanoittaja. Hän suomensi muun muassa Friedrich Nietzschen, August Strindbergin ja Henrik Ibsenin teoksia.[4]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koudan vanhemmat olivat kirkkoherra Kaarlo Adrian Candolin ja tämän ensimmäinen vaimo Dagmar Maria Andersin. Kouta oli naimisissa 1904–1907 Sally Eine Niklanderin kanssa. Avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin Elisa Cecilia Maria Roschierin kanssa 1908.[5]
Suomennosten lisäksi Aarni Kouta julkaisi puolisen tusinaa runokokoelmaa. Aikaisemmissa kokoelmissa Kouta edussti nietzscheläistä elämänkatsomusta ja yli-ihmisoppia mutta myöhemmät Koudan runot saivat aiheensa uskonnon, teosofian ja mystiikan piiristä. Runoihinsa Kouta hankki esikuvat ensi sijassa Eino Leinolta.[4]
Suomen Kirjailjaliiton Aarni Koudalle hankkima hautakivi paljastettiin 17. joulukuuta 1939 Helsingin Uudella hautausmaalla.[6][7]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tulijoutsen, runoja. Yrjö Weilin 1905
- Dityrambeja. Helsinki: Helios, 1907. Teoksen verkkoversio.
- Jäiset temppelit, runoja. Yrjö Weilin 1911
- Suomalaisia näyttelijöitä: lapsuuden ja nuoruuden muistoja. Karisto 1911
- Uhriliekki, runoja. Otava 1915
- Elämä ja kuolema, novellikokoelma. Otava 1917
- Valkea morsian, runoja. Ahjo 1919
- Rakkauden temppeli, runoja. Edistysseurojen kustannus 1920
- Maailman lyriikkaa, runosuomennoksia. Otava 1922
- Ristin tie, runoja. Otava 1922
- Lusiferin kannel: Runovalikoima. Helsinki: Otava, 1923.
- Aurinkohäät: Runoja. Helsinki: Otava, 1924.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hirvonen, Maija (toim.) 1993: Suomen kirjailijat 1809–1916. SKS:n Toimituksia 570. SKS, Helsinki.
- Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ovaska, Tuulevi: Joel Lehtosen ystäviä ja tukijoita (Internet Archive) Savonlinnan kaupunginkirjasto. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 3.4.2014.
- ↑ Aarni Kouta kuollut. Suomen Sosialidemokraatti, 28.2.1924, nro 50, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.9.2022.
- ↑ Kuolinilmoitus. Hufvudstadsbladet, 28.2.1924, nro 59, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.9.2022.
- ↑ a b Aarni Kouta, Aamulehti, 28.02.1924, nro 50, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kuka kukin oli (Wikiaineisto)
- ↑ Kunnianosoitus kirjailija-vainajille. Aarni Koudan ja Eero Alpin hautakivet paljastettiin eilen, Helsingin Sanomat, 18.12.1938, nro 341, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Hautahaku.fi : Kouta Aarni Elias
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaasti ladattavia Aarni Koudan e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- Aarni Kouta. Aurinkohäät (1924) Juhlaan ja arkeen -sivuilla.
- Aarni Koutan sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Irlantilaisen runoilijan W. B. Yeatsin runo Valkeat linnut Aarni Koudan suomentamana, Suomen Kuvalehti, 08.03.1924, nro 10, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Aarni Kouta : Imatra ennen, nyt ja tulevaisuudessa, Suomen Kuvalehti, 15.03.1924, nro 11, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||
