Arkadia (utopia)
Arkadia tarkoittaa arkadisessa runoudessa idyllisen paimen- ja maalaiselämän kuviteltua tyyssijaa. Sen esikuvana oli todellinen Arkadian maakunta Kreikan Peloponnesoksen niemimaalla.
Bukolisten runoilijoiden mm. Vergiliuksen, ansiosta Arkadian asukkaat saivat yksinkertaisen paimenkansan maineen, ja Arkadiasta tuli ihannoidun paimenidyllin kotimaa.[1] Vergilius teki paimenrunollaan "Eclogae" (Bucolica, 37 eKr.) seudusta kuuluisan ylistämällä sitä onnellisen elämän kehdoksi. Arkadinen elämä esitetään yksinkertaisempana, siveellisempänä ja jalompana kuin kiireinen kaupunkilaiselämä.[2] Vergiliuksen ansiosta Arkadiasta tuli kirjallisuudessa ihannoidun paimenidyllin tyyssija, ja käsite "arkadinen" alkoi merkitä ihanteellisen viehättävää, maalaismaisen idyllistä paikkaa ja elämää.[3]
Suomen kirjallisuudessa arkadista runoutta ovat mukailleet muun muassa Frans Mikael Franzén runoelmassaan Det nya Eden ja J. L. Runeberg eeppisessä runoelmassaan Hanna. Arkadisen runouden vaikutteita on myös V. A. Koskenniemen, Otto Mannisen, Rabbe Enckellin ja Aale Tynnin runoissa.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 57
- ↑ a b Kirjallisuudentutkimus:arkadinen runous Tieteen termipankki. Viitattu 23.11.2023.
- ↑ Aikio ja Vornanen 1993. s. 56
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Annukka Aikio ja Rauni Vornanen: Uusi sivistyssanakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava 1993. ISBN 951-1-11365-8.
- Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava 2000. ISBN 951-1-12387-4}}