Antíparoksen luola
| Antíparoksen luola | |
|---|---|
| Σπήλαιο της Αντιπάρου | |
 Antíparoksen luolaa sisältä. |
|
| Sijainti | |
  Antíparoksen luola |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Sorós, Antíparos, Páros, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | luola |
| Aiheesta muualla | |
Antíparoksen luola (kreik. Σπήλαιο της Αντιπάρου, Spílaio tis Antipárou) on luola Antíparoksen saarella Kreikassa. Se on saaren tunnetuin ja suosituin nähtävyys. Luola sijaitsee saaren kaakkoisosassa Ágios Ioánniksen vuorella lähellä Soróksen kylää, noin 177 metrin korkeudella merenpinnasta.[1][2][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luola on toiminut sen historian aikana usein sekä kulttipaikkana että piilopaikkana. Sieltä on tehty löytöjä geometriselta kaudelta eteenpäin. Hellenistisellä kaudella luolassa piileksivät Aleksanteri Suurta vastaan kapinoineet makedonialaiset sotapäälliköt. Myöhemmin saarelaiset ovat piileksineet luolassa muun muassa merirosvoilta ja osmaneilta, minkä johdosta paikalliset tuntevat sen nimellä Katafýgi (”Piilopaikka”).[1][2]
Luola tuli kuuluisaksi koko Euroopassa 1500–1600-luvuilla. Luolassa on useita kirjoituksia, joita siellä vierailleet ovat tehneet. Vanhimman, antiikin aikaisen kirjoituksen mukaan siellä on käynyt muun muassa runoilija Arkhilokhos 600-luvulla eaa. Yksi kirjoitus on tehty luolassa vuonna 1673 järjestetyn jumalanpalveluksen muistoksi. Vuonna 1840 luolassa on puolestaan käynyt kuningaspari Otto ja Amalia.[1][2]
Luolassa on suoritettu arkeologisia tutkimuksia muun muassa vuosina 1974–1975. Niissä löydetyt esineet, kuten keramiikka ja luut, ovat Pároksen arkeologisessa museossa.[4]
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antíparoksen luola on suurikokoinen ja syntynyt kalkikivikallion syöpymisen seurauksena. Sen pinta-ala on noin 5 600 neliömetriä, syvyys noin 90–100 metriä, leveys noin 50 metriä ja korkeus noin 40 metriä. Luolassa on sisäänkäyntikammion lisäksi kolme kammiota ja lukuisia stalagtiitteja ja stalagmiitteja. Luolan ilmankosteus on jatkuvasti noin 65 %.[1][2][3]
Luolan sisäänkäyntikammio tunnetaan nimellä Prothálamos (”Etuhuone”). Se koostuu useista tiloista, ja siellä sijaitsee muun muassa luolan ja koko Euroopan vanhin stalagmiitti, joka tunnetaan nimellä Pelória Kentrikí Kolóna (”Suuri keskuspylväs”). Sen iäksi arvioidaan noin 45 miljoonaa vuotta. Varsinaisen luolan kolmesta kammiosta ensimmäinen tunnetaan nimellä Thálamos ton pétrinon katarraktón (”Kivisten vesiputousten kammio”). Sen koko on noin 17 x 27 x 10 metriä, ja se on saanut nimensä suurista tippukivistään. Toisen kammion, joka sijaitsee noin 25 metriä alempana, nimi on Thálamos tou kathedrikoú naoú (”Katedraalikirkon kammio”). Sen koko on noin 33 x 20 x 30 metriä. Kammio on saanut nimensä siellä vietetystä jumalanpalveluksesta. Samasta syystä yksi stalagmiiteista tunnetaan nimellä Agía Trápeza (”Pyhä pöytä”). Kolmannen eli alimman kammion nimi on Vasilikí (”Kuninkaallinen”), mikä on peräisin siellä olevasta kuningas Oton nimikirjoituksesta. Tämän kammion koko on noin 27 x 50 x 20 metriä.[4]
Sisälle luolaan laskeutuu 411-askelmaiset portaat. Luolan suulla on Luolan Pyhälle Johannekselle (Ágios Ioánnis Spiliótis) omistettu pieni kirkko.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Antiparos Cave Greeka.com. Viitattu 12.9.2016.
- ↑ a b c d e Antiparos Greeka.com. Viitattu 12.9.2016.
- ↑ a b The cave of Antiparos Antiparos. Arkistoitu 21.9.2016. Viitattu 12.9.2016.
- ↑ a b The Cave Antiparos. Arkistoitu 14.11.2016. Viitattu 12.9.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antíparoksen luola Wikimedia Commonsissa
