Anturainen
| Anturainen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Kampelakalat Pleuronectiformes |
| Heimo: | Merianturat Soleidae |
| Suku: | Buglossidum |
| Laji: | luteum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Buglossidium luteum |
|
 |
|
Anturainen (Buglossidium luteum) on merianturoihin kuuluva pieni kampelakala, joka elää Koillis-Atlantin ja Välimeren rannikkovesissä.[2]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Täysikasvuisen anturaisen pituus on keskimäärin 8 cm ja enimmillään 15 cm.[2] Sillä on soikea ruumis, jossa on 36–38 selkänikamaa. Selkäevä alkaa pään etureunasta ja siinä on 65–78 pehmeää ruotoa. Lyhyemmässä peräevässä ruotoja on 49–63. Silmällisellä puolella on pieni rintaevä, jossa on 3–5 ruotoa; silmättömällä puolella rintaevä on surkastunut yhdeksi pitkäksi ja 1–2 lyhyeksi ruodoksi. Pyrstöevä on yhdistynyt selkä- ja peräevään kalvolla.[3]
Silmällinen puoli on hiekankeltainen tai vaaleanruskea ja siinä on yksi ruskea tai kaksi harmaata täplää. Selkä- ja peräevässä joka neljäs tai seitsemäs ruoto on muita tummempi. Ylempi silmä sijaitsee yli oman läpimittansa päässä pään yläreunasta. Silmättömän puolen sierain on kiinni ja silmällisen puolen sieraimeen liittyy taaksepäin osoittava putki, joka ulottuu alemman silmän etureunaan saakka. Kylkiviiva muodostuu 55–70 kulmikkaasta, huokoisesta suomusta eikä se ole näkyvissä silmän yläpuolella.[3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anturainen elää Atlantin valtameren itäosissa ja Välimeressä. Levinneisyysalue ulottuu pohjoisessa Islannin ja Skotlannin etelärannikolle ja siihen kuuluvat Pohjanmeri, Kattegat ja Itämeri sekä Välimeressä Adrianmeri, Marmarameri ja Bosporinsalmi.[2]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anturainen pysyttelee mannerjalustan ja -rinteen alueella 5–450 metrin syvyydessä, yleisimmin kuitenkin 10–40 metrin syvyydessä. Se viihtyy hiekkapohjalla ja käyttää ravinnokseen monenlaisia pohjaeläimiä, kuten äyriäisiä (hankajalkaisia, katkoja ja Cumacea-lahkon kuoriäyriäisiä), simpukoita sekä monisukasmatoja. Anturainen kutee Välimeressä helmikuussa, Biskajanlahdessa maalis–kesäkuussa ja Englannin kanaalissa, Pohjanmeressä sekä Irlannin länsipuolella heinä–elokuussa.[3]
Kalastus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anturaisen kaupallinen merkitys on vähäinen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Munroe, T.A. & Herdson, D.: Buglossidium luteum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.3. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d Buglossidum luteum (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ a b c Solenette (Buglossidium luteum) (html) Marine Species Identification Portal. ETI BioInformatics. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 11. kesäkuuta 2010. (englanniksi)