Monisukasmadot
| Monisukasmadot | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aituotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nivelmadot Annelida |
| Luokka: | Monisukasmadot Polychaeta Grube, 1850[1] |
| Alaluokat[1] | |
|
|
| Katso myös | |
Monisukasmadot (Polychaeta) on nivelmatojen runsaslajisin luokka, jonka useimmat jäsenet elävät merissä. Monisukasmatojen ruumis on jaokkeinen, ja jokaisessa jaokkeessa on useita kitiinistä muodostuneita sukasia. Tästä ryhmä onkin saanut nimensä (erotuksena harvasukasmadoista Oligochaeta).
Monisukasmadt on parafyleettinen ryhmä: evolutiivisesti myös harvasukasmadot ja juotikkaat ryhmittyisivät monisukasmatojen joukkoon.
Monisukasmatoja on kuvattu toista kymmentä tuhatta lajia, mutta Itämeressä lajeja on luonnostaan vähän. Viime vuosina Itämeressä ovat kuitenkin yleistyneet liejuputkimatojen suvun (Marenzelleria) vieraslajit, kuten Marenzelleria viridis).[2]
Riutta-akvaario-harrastajien tuntemia monisukasmatoja ovat näyttävät putkimadot ja viuhkamadot. Akvaarioissa tavataan myös haitallisia Amphinomidae-heimon matoja, joista etenkin Pherecardia- ja Hermodice-lajin yksilöt aiheuttavat ongelmia syömällä muita akvaarion asukkaita.[3]
Luokittelu[1]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Monisukasmadot (Polychaeta)
- Alaluokka: Tähtimadot (Echiura)
- Alaluokka: Errantia (= Aciculata)
- Lahko Amphinomida
- Lahko Eunicida
- Lahko Phyllodocida
- Alaluokka: Sedentaria
- Osaluokka Canalipalpata
- Osaluokka Scolecida
- Heimo Chaetopteridae
- Incertae sedis (luokittelemattomia heimoja)
- Heimo: Aberrantidae
- Heimo: Dinophilidae
- Heimo: Histriobdellidae
- Heimo: Laetmonectidae
- Heimo: Magelonidae
- Heimo: Nerillidae
- Heimo: Parergodrilidae
- Heimo: Polygordiidae
- Heimo: Protodrilidae
- Heimo: Protodriloididae
- Heimo: Psammodrilidae
- Heimo: Saccocirridae
- Heimo: Spintheridae
- Suku: Pseudocirratulus
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Polychaeta World Register of Marine Species (WoRMS). Viitattu 21.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Erik Bonsdorff: Rehevöitymisen haittavaikutukset Itämeren ekosysteemiin 28.4.2004. WWF. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 3.5.2007.
- ↑ Stan & Debbie Hauter: Bad Type Bristleworms Control Saltaquarium.about.com. Arkistoitu 15.6.2007. Viitattu 3.5.2007. (englanniksi)