Antti Hämäläinen (kansanperinteen kerääjä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Andrus (Antti) Hämäläinen (14. heinäkuuta 1897 Skuoritsa, Inkerinmaa24. huhtikuuta 1976 Lieto) oli suomalainen kansakouluntarkastaja, valokuvaaja ja inkeriläisen ja Lapin kansanperinteen kerääjä.[1][2]

Hämäläinen valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1920 Kolppanan opettajaseminaarin kurssilta Helsingissä ja Sortavalan opettajaseminaarista. Hän opiskeli tämän jälkeen vielä Helsingin yliopistossa eri aineita.[2]

Hämäläinen oli aluksi Itä-Hämeen kansanopiston johtajana Hartolassa ja sitten hän toimi kansakouluntarkastajana Lapin ja Turun piireissä. Hän osallistui jatkosodan aikana inkeriläisten siirtämiseen saksalaisten valtaamilta alueilta Suomeen ja tässä yhteydessä hän kuvasi noin 4 000 valokuvaa Inkerinmaalta. Kuvat oli tarkoitus julkaista teoksena Kadonnutta Inkeriä, mutta kirja joutui julkaisuvaiheessa syksyllä 1944 valvontakomission määräyksestä kiellettyjen kirjojen listaan ja kirjan painos tuhottiin niin että siitä säilyi vain muutamia tekijänkappaleita.[2]

Hämäläinen keräsi inkeriläistä kansanperinnettä myös äänittämiensä noin 200 haastattelun avulla. Lapissa ollessaan hän julkaisi kuvateoksen Tenojoesta, kirjan Koltta-Lappia sanoin ja kuvin sekä yhdessä kenraali K. M. Walleniuksen kanssa kuvateoksen Lapin talvisodasta nimellä Lapin sota 1939–40. Hän lahjoitti Kansallismuseolle keräämänsä noin 200 lappalaisen luuesineen kokoelman.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koltta-Lappia sanoin ja kuvin. Uutta Lapin lääniä 1. WSOY 1938
  • Lapin sota 1939-40 sanoin ja kuvin. Tekjät K. M. Wallenius, A. Hämäläinen. Otava 1940
  • Kadonnutta Inkeriä. Inkerin liiton julkaisu. WSOY 1944
  • Tunturien mailta: Lappia ja Peräpohjolaa. Aura, Turku 1945
  • Teno, Suomen kaunein joki. WSOY 1949

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]