Anna Wahlgren

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anna Wahlgren saksalaisilla kirjamessuilla vuonna 2006.

Anna Martha Sofia Wahlgren (alun perin Karlsson, 6. lokakuuta 1942 Lund, Ruotsi7. lokakuuta 2022 Goa, Intia[1]) oli ruotsalainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten ensimmäisen kerran vuonna 1983 ilmestyneestä Lapsikirjastaan (Barnaboken), josta tuli kansainvälinen myyntimenestys. Lapsikirjassa Wahlgren muiden muassa kuvaili eri-ikäisten lasten kehitystä ja heille ikätyypillistä käyttäytymistä. Sen lisäksi Wahlgren kirjoitti muitakin kasvatusalan oppaita, romaaneja, novellikokoelmia, lastenkirjan sekä kolmiosaisen omaelämäkerran.

Wahlgren syntyi Harry Karlssonin ja Marianne Wahlgrenin työväenluokkaiseen perheeseen. Hänen vanhempansa erosivat kuitenkin jo varhain. Wahlgrenin sisaruspuolia olivat rakennusmestari Sten-Harry Karlsson sekä valokuvaaja Stig T. Karlsson.

Wahlgren oli naimisissa seitsemän kertaa: Lars Daniuksen kanssa 1961, Carsten Feldtin kanssa 1966, Hamid el Khatibin kanssa 1974, Bo Söderbergin kanssa 1976, Pehr Iwar Sohlströmin kanssa kahdesti vuosina 1985 sekä 1987 sekä Stig Karlssonin kanssa vuonna 2001. Hänellä oli yhdeksän lasta, joista yksi kuoli ennen kouluikää. Kirjallisuustieteilijä ja professori Sara Danius syntyi Wahlgrenin ensimmäisestä ja kirjailija Felicia Feldt toisesta liitosta.

Yhteiskunnallisena keskustelijana Wahlgren kirjoitti kolumneja aikakaus- ja päivälehtiin sekä esiintyi radio- ja televisio-ohjelmissa.

Wahlgren kritisoi voimakkaasti lasten päivähoitoa.

Näkymätön tytär[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Wahlgrenin kolmas, toisesta avioliitosta Carsten Feldtin kanssa syntynyt lapsi Felicia Feldt kirjoitti äidistään ja lapsuudestaan paljastuskirjan nimeltä Näkymätön tytär (alk. Felicia försvann), jossa hän syyttää äitiään muiden muassa monista aikuisiällä ilmenneistä itsetuntoon, ihmissuhteisiin ja omien lastensa kasvattamiseen liittyvistä ongelmista, joihin hän on hakenut apua psykoterapiasta. Feldtin mukaan hänen äitinsä julkisuuskuva kasvatusguruna on pelkkä median luoma kulissi, ja että todellisuudessa Wahlgren olisi ollut promiskuiteetissa elävä, lastensa hoitoa laiminlyövä ja heitä uhkaileva alkoholisti, jonka lukuisat miesystävät lisäksi ahdistelivat Feldtiä seksuaalisesti. Feldtin mukaan hän ja hänen samasta liitosta syntyneet sisaruksensa eivät ole olleet äitinsä kanssa tekemisissä enää vuosiin.

Wahlgren vastasi tyttärensä syytöksiin väittämällä tätä valehtelijaksi, joka oli särkenyt hänen perheensä. Wahlgren ihmetteli, miksi sellaisessa tapauksessa, jossa lapsi ja vanhempi ovat julkisuudessa vastakkain lapsi saa kaiken sympatian osakseen. Hänestä oli ”ollut hirveää lukea, kuinka lapseni on voinut huonosti ja ollut peloissaan ja jos voisin, tekisin asiat nyt toisin”. Wahlgren myös väitti rakastavansa edelleen kaikkia lapsiaan, vaikka tunne ei olisikaan molemminpuolinen.[2]

Suomennettua tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lapsikirja. (Barnaboken, 1983.) Suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi. ISBN 951-31-3510-1.
  • Nyt nukutaan. (Sova hela natten) Suom. Päivi Hyvärinen. Anna Wahlgren, 2011. ISBN 919-77-7367-0.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Författaren Anna Wahlgren död aftonbladet.se. Viitattu 7.10.2022.
  2. Oona Ståhlström: Hirviöäidiksi sanottu Anna Wahlgren vastaa tyttärensä syytöksiin: "Perheeni on lyöty pirstaleiksi" 5.2.2013. Iltasanomat. Arkistoitu 8.2.2013. Viitattu 24.2.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]