Anetoli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anetoli
Anethole acsv.svg
Anethole-3D-balls.png
Tunnisteet
CAS-numero 4180-23-8
IUPAC-nimi 1-metoksi-4-[(E)-prop-1-enyyli]bentseeni
SMILES CC=CC1=CC=C(C=C1)OC[1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C10H12O
Moolimassa 148,196 g/mol
Tiheys 0,9883[2] g/cm³
Sulamispiste 21,4 °C[2]
Kiehumispiste 234 °C[3]
Liukoisuus Ei liukene veteen

Anetoli on aromaattinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään aromiaineena, hajusteena ja orgaanisen kemian synteeseissä. Yhdiste esiintyy myös kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anetoli on huoneenlämpötilassa väritöntä nestettä. Anetolilla on cis- ja trans-isomeerit joista trans-isomeeri on stabiilimpi. Yhdiste on veteen liukenematonta, mutta liukenee moniin orgaanisiin liuottimiin, esimerkiksi etanoliin, dietyylieetteriin, asetoniin ja kloroformiin. Anetolilla on anismainen tuoksu ja se on makeaa. Anetolia esiintyy useiden kasvien eteerisissä öljyissä. Erityisesti sitä on anisruohossa, fenkolissa, tähtianiksissa ja mäntyöljyssä.[2][3][4][5]

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anetolia voidaan eristää kiteyttämällä fenkoli- tähtianis- ja mäntyöljyistä. Mäntyöljyä voidaan myös käsitellä emäksellä, jolloin sen sisältämä estragoli isomeroituu anetoliksi. Anetolia valmistetaan myös synteettisesti. Tyypillisin synteettinen tapa on anisolin ja propanoyylikloridin välinen Friedel–Crafts-asylointireaktio, jota seuraa karbonyyliryhmän pelkistys alkoholiksi ja eliminaatioreaktio hapon avulla.[3][4][5]

Anetolia käytetään elintarviketeollisuudessa anisaromina ja sitä voidaan lisätä esimerkiksi alkoholijuomiin. Lisäksi sitä käytetään hajusteissa, hammastahnoissa, suuvesissä, valokuvauskemikaalina, limaa irrottavien vaikutusten vuoksi yskänlääkkeissä ja anisaldehydin valmistamiseen hapettamalla typpihapon tai kromiyhdisteiden avulla.[2][3][4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anethole – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 19.5.2018. (englanniksi)
  2. a b c d Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 108-109. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
  3. a b c d Johannes Panten & Horst Surburg: Flavors and Fragrances, 3. Aromatic and Heterocyclic Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. Viitattu 19.5.2018 {{en}
  4. a b c Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 228. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 78-952-92-5627-3.
  5. a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 73. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]