Anders Kyander

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Anders Kyander (Andreas Georgii) (k. 1693) oli Rantasalmen kirkkoherra, rovasti ja valtiopäivämies.

Koulutun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andersin isä Georgius Andreae Kyander oli Ristiinan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra. Isä onnistui lähettämään kaksi poikaansa Tarton yliopistoon opiskelemaan, vaikka koulutus oli hyvin kallista. Andersista tuli ylioppilas Tartossa 21.6.1650 ja respondentti 1654. Toimi tämän jälkeen Viipurin läänin läntisen jalkaväkirykmentin (Casp. Koskullin rykm.) rykmentinpastorina 1655 ja Viipurin ratsuväkirykmentin (Erik Krusen rykm.) rykmentinpastorina 1656.[1] Vuodet rykmentinpastorina laskettiin yleisesti korvaavan moninkertaisesti palvelun rauhan aikana ja Kyander nimitettiin 1659 Rantasalmen kirkkoherran Anders Matthiaen rinnalle kirkkoherraksi.[2] Nimitys ei ollut pitäjäläisten mieleen ja he kirjelmöivätkin asiasta piispalle painottaen samalla vanhan kirkkoherran sairaalloisuudestaan huolimatta hoitaneen työnsä hyvin.

Työ Rantasalmella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyander omisti Rantasalmella talon Kolkonjärven kylässä. Palkkansa kirkkoherra sai pitäjäläisiltä mm. viljana ja niinpä katovuosina 1667-1669 talonpojat vitkastelivat kirkkoherran saatavien maksuissa. Tällöin lautamiehet määrättiin auttamaan rovastia saatavien keruussa.[3] Vaikeuksia palkkasaatavien keruussa hänellä oli myös myöhemmin. 1688 käräjillä Kyander kuulutti: ”Vaikka aika oli raskas ja Jumala rankaisi maata katovuodella, niin oli hänen elätettävä omaisensa ja ostettava ravinto rahalla.”

Kirkkoherran työhön kuului kirkollisten asioiden lisäksi runsaasti maallisia tehtäviä. Toimenkuvaa voisi verrata nykyisen kunnanjohtajan työhön. Syyskäräjillä 1667 Kyander valitti, etteivät pitäjäläiset tulleet pitäjänkokouksiin kuulutuksista huolimatta, ja sai aikaan kolmen markan uhkasakon laiminlyöjille. Samalla kertaa kuulutettiin seuraava kokous joulukuun 7. päiväksi. Mies jokaisesta talosta kutsuttiin silloin kirkkoon päättämään piispan määräämästä penkkijaosta. [4]

Kokous penkkijärjestyksestä ei ilmeisesti ollut onnistunut, sillä jo kaksi vuotta myöhemmin 1669 Anders Ramin rouva Margareta Gyllenlood ja rouva Klickin rouvan palvelija Lars Pentinpoika joutuivat käsirysyyn paikoista. Kun asioita myöhemmin selvitettiin, kävi ilmi, että Gyllenlood oli aiemmin kysynyt Kyanderilta mihin saisi istua. Kirkkoherra oli luvannut minkä tahansa mieluisan paikan. Kun sitten Gyllenlood otti rouva Klickin paikan, töni syrjäytetyn vallasnaisen palvelija Lars Pentinpoika rouvaa, joka puolestaan sivalsi palvelijaa korville. Toisen pääsiäispäivän kirkkorauha rikkoontui, kirkko tyhjennettiin ja palvelus siirrettiin toimitettavaksi pitäjäntupaan.[5] Savon pitäjistä juuri Rantasalmella oli useimmin riitaa kirkon istumajärjestyksestä.

Palkkasaataviensa ohella kirkkoherra yritti vaurastua myös muuten. Asuinpaikkansa Kolkonjärven pohjoispäästä Kyander osti ratsumestari Sölfwerarmilta myllyn. [6] Koska kuitenkin Kolkontaipale oli ratsutalo, piti sen varustaa sotilaan. 1680-luvulla talon sotilas kuoli [7] ja niin oli varustettava uusi mies. Samoin 1659 Hannes Taskinen velkoi Kyanderilta Puolan sodassa kaatuneen poikansa palkkasaatavia 42½ taaleria. [8] Samoin rovasti kasvatti hevosia. Kun hän 1684 sattui ostamaan Klas Hannunpojalta sairaan hevosen, tartutti se kirkkoherran muut eläimet ja aiheutti peräti kahdeksan juhdan kuoleman.[9]

Kyander edusti papistoa Tukholman valtiopäivillä 1672 [10]. Rovastin arvon hän sai 1679.

Kirjallinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anders Kyander julkaisi painettuna useita tekstejä:

  • "Sorge-tankar öfwer the : högtbedröfwelige och oförmodeliga tijdender, om herr Carol Gustafs wår allernådigaste konungz ... dödelige hädanfärd..." (Turku 1660) (kuningas Kaarle X Kustaan muistoksi)
  • "Hans höggrefl. excell:zies Rijks Drotzens wälbetrodde befalningsman öfwer Brahelinna och des lähn... Her Hans Bomgårdh... (hautajaisruno ilman painopaikkaa, 1660) (drotsi ja linnanvouti Hans Bomgårdin muistoksi)
  • "Een kårt och eenfaldigh : predikan om alla trogna Gudz barns eviga uthkårelse och nådewahl..." (saarna Viipurin tuomiokirkossa 1662 pidetyssä pappiskokouksessa, painettu Turussa 1663)
  • "Menniskiones älendighetz betrachtande..." (hautajaisruno Viipurin provianttimestarin Jacob Matsson Östermanin muistoksi, painettu Turussa 1664)

Lisäksi Kyanderin Tarton-vuosilta on säilynyt runsaasti latinankielisiä runoja, joista tunnetuin on hautajaisruno Epicedium vuodelta 1652.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyander oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli Emerentia Klöfverskjöld, Viipurin linnanpäällikön Aron Johaninpoika Klöfverskjöldin tytär. Heidän lapsensa olivat:

Kyanderin toinen vaimo oli Helena Rundeel, Savonlinnan komendantin Anders Rundeelin tytär. Heidän lapsensa:

  • Kristiina, puoliso Rantasalmen kappalainen Jakob Hallitius [14]
  • Anders, kappalainen [15]
  • Maria Elisabet, puoliso Kiteen kirkkoherra Henrik Winter [16]
  • Karl Göran
  • Johan, lääninrovasti [17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U194%7Clainattu 17.4.2009
  2. V.Salonheimo: Savon historia 2:II
  3. V.Salonheimo: Savon historia 2:II, s. 234
  4. V.Salonheimo: Savon historia 2:II, s. 489
  5. V.Salonheimo: Savon historia 2:II, s. 513
  6. V.Salonheimo: Savon historia 2:II, s. 265
  7. V.Salonheimo: Savon historia 2:II, s. 451
  8. V.Salonheimo: Savon historia 2:II, s. 60
  9. V.Salonheimo: Savon historia 2:II, s. 248
  10. V.Salonheimo: Savon historia 2:II, s. 434
  11. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2644
  12. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3664
  13. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U534
  14. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3479
  15. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4344
  16. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4282
  17. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4856