Anders Henrik Ramsay

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Anders Henrik Ramsay (15. helmikuuta 1707 Somero2. joulukuuta 1782 Espoo) oli suomalainen kenraaliluutnantti, valtiopäiväpoliitikko, kartanonomistaja ja 1765–1774 Kymenkartanon ja Savon läänin sekä 1774–1776 Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra. Ramsay omisti Jakkarilan, Kalaxin, Bergstadin, Hornhattulan, Jernbölen ja Tuomarilan kartanot Porvoon kaupungissa. Lisäksi hänelle kuului Espoon kartano, jossa oli 52 rälssitilaa. Hän kuului Ramsayn aatelissukuun.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anders Henrik Ramsay syntyi 1707 suvulle kuuluvassa Ihamäen kartanossa ja osallistui 11-vuotiaana isänsä kanssa 1718 Norjan sotaretkeen. Hänestä tuli Uudenmaan rakuunarykmentin kornetti 1731. Ramsay siirtyi Ranskaan sotapalveluun 1734 ja sai luutnantin arvon 1735 sekä kapteenin arvon 1741. Hattujen sodan puhjettua samana vuonna Ramsay palasi kotimaahansa ja tammikuussa 1742 hänet nimitettiin kapteeniksi Hämeen ratsuväkirykmenttiin. Epäonnisen sodan jälkeen Ramsay oli hovipuolueen kannattaja ja valtaapitävä hattupuolue epäili häntä säätyvallan vastaisista vehkeilyistä 1756 ja 1758, mutta todisteita ei löytynyt. Hattujen jouduttua oppositioon Ramsay sai kuningas Aadolf Fredrikiltä everstin arvon 1762.

Ramsay nimitettiin 1765 Kymenkartanon ja Savon läänin maaherraksi. Kun kuningas Kustaa III 19.8.1772 kaappasi säädyiltä vallan, Ramsay oli hänen lähimpiä tukijoitaan. Vallankaappauksen jälkeen kuningas nimitti Ramsayn myös Kymenkartanon ja Savon läänin linnoitusten ylikomendantiksi eli tehtävään, jossa hän vastasi itärajan puolustuksesta, jos venäläiset yrittäisivät palauttaa säätyjen aseman Ruotsissa.

Läänin rälssitalonpoikien yrittäessä parantaa olojaan maaherra Ramsay joutui heidän kanssaan vakavaan selkkaukseen Elimäellä. Kustaa III ratkaisi tilanteen kutsumalla Ramsayn 1774 Tukholmaan ja määräämällä toisen uskottunsa, Jacob Magnus Sprengtportenin, sovittelijaksi Elimäelle. Ramsayn kuningas nimitti samana vuonna Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherraksi, mutta tämä joutui eroamaan terveydellisistä syistä jo 1776.

Vuonna 1766 Ramsay korotettiin vapaaherraksi, mutta häntä ei introdusoitu Ruotsin ritarihuonelle, sillä hänellä ei ollut miespuolista jälkeläistä. Ramsay kuoli 1782 Jakkarilassa, 75 vuoden iässä. Hän oli naimisissa Maria Christina Hisingin kanssa. Heillä oli tytär, Sofia Lovisa Ramsay, joka nai serkkunsa Otto Wilhelm Ramsayn.

Anders oli hyvin vahva mies ja hänella oli kesy karhu, jolla hän pelotteli paikallisia asukkaita.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Georg Haggrén: Ramsay, Anders Henrik (1707 - 1782) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.