Anatoli Sobtšak

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Anatoli Sobtšak

Anatoli Aleksandrovitš Sobtšak (ven. Анато́лий Алекса́ндрович Собча́к, 10. elokuuta 193720. helmikuuta 2000) oli venäläinen poliitikko, yksi Venäjän federaation perustuslain kirjoittajista, ensimmäinen Pietarin demokraattisesti valittu pormestari ja apulaispormestari Vladimir Putinin suojelija.

Sobtšak oli kotoisin Tšitasta Siperiasta. Puolalais-venäläinen perhe muutti 1939 Uzbekistaniin, jossa Sobtšak asui vuoteen 1953, jollin hän meni Stavropoliin opiskelemaan oikeustiedettä. Vuonna 1954 hän siirtyi Leningradin valtionyliopistoon. Hän työskenteli valmistuttuaan Stavropolissa lakimiehenä kolme vuotta, kunnes palasi 1962 Leningradiin jatko-opintojen pariin. Vuonna 1980 hän nai historianopiskelija Ljudmila Narusovan. Vuodesta 1982 suoritettuaan tohtorintutkinnon hän opetti oikeustiedettä aluksi poliisikoulussa, sittemmin paperitekniikan instituutissa ja vuoteen 1990 Leningradin yliopistossa. Hän ystävystyi myös kansainvälisten asioiden osastolla vuodesta 1990 työskennelleen Putinin kanssa, jonka opettaja oli aiemmin ollut.

Valtakunnallinen poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sobtšak liittyi puolueeseen vasta 1988. Vuonna 1989 hän pyrki Neuvostoliiton kansanedustajain kongressiin. Lakitaustansa ansiosta hänellä oli merkittävästi vaikutusvaltaa lakien säätämiseen vuosina 1989–1991. Hän oli alueiden välisen parlamenttiryhmän johdossa, johon kuuluivat mm. Andrei Saharov ja Boris Jeltsin. Lisäksi hän johti Tbilisin huhtikuun 9. 1989:n tapahtumia tutkinutta parlamentin komissiota. Hän kuului myös Mihail Gorbatšovin presidentin neuvoa-antavaan neuvostoon. Hänet muistetaan vuonna 1990 televisioidusta pääministeri Nikolai Ryžkovin kovistelusta asevoimien varojen väärinkäytöstä. Hän erosi puolueesta päivä Jeltsinin jälkeen heinäkuussa 1990. Sobtšak tuli Jeltsiniä ja Minskin sopimusta, jolla Neuvostoliitto hajotettiin. Hän tuki aluksi Jegor Gaidarin radikaaleja talousuudistuksia, mutta nähtyään niiden tulokset hän alkoi arvostella niitä.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Sobtšak ei ollut kansanedustajana mutta kuului Jeltsinin presidentinhallintoon ja oli Venäjän vuoden 1993 perustuslakia säätävän kokouksen puheenjohtaja.

Pietarin johdossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sobtšak valittiin huhtikuussa 1990 Leningradin kaupunginneuvostoon, ja toukokuussa hänestä tuli sen puheenjohtaja. Neuvosto muutti kaupunginhallintoa siten että pormestarin virasta tuli vaaleilla valittava. Ensimmäisissä vaaleissa kesäkuussa 1991 järjestettiin myös kansanäänestys kaupungin nimestä. Sobtšak valittiin pormestariksi ja kaupungin nimeksi palautettiin historiallinen Pietari. Nimenmuutoksen vahvisti kansanedustajain kongressi 12. syyskuuta 1991 yhdessä viimeisistä istunnoistaan, mikä vaati myös perustuslain muutosta. Nimi muutettiin virallisesti lokakuun vallankumouksen 74. vuotispäivänä 7. marraskuuta 1991. Läsnä tilaisuudessa oli myös Romanov-suvun suuriruhtinas Vladimir Kyrillovitš. Tuolloin Sobtšak ilmaisi tukensa monarkian palauttamiselle. Sobtšak oli keskeisessä asemassa vastustaessaan elokuun 1991 vallankaappausyritystä Gorbatšovia vastaan. Hän lensi välittömästi Leningradiin ja puhui KGB:n, poliisin ja asevoimat olemaan puuttumatta tapahtumiin. Pietarille hän järjesti vapaavyöhykeoikeudet ja oikeuden kerätä ja käyttää omat veronsa ja määrätä tuontitullit.

Sobtšakin kaudella juoksevia asioita hoitivat kaksi apulaispormestaria, Vladimir Jakovlev ja Vladimir Putin. Hänen päätalousneuvonantajanaan oli Anatoli Tšubais. Vuoden 1996 vaaleissa Sobtšak hävisi Jakovleville 1,6 %-yksiköllä. Syynä pidettiin kaupungin rikollisuuslukuja ja syytöksiä talousepäselvyyksistä.

Vuonna 1997 Sobtšakia vastaan aloitettiin rikostutkinta hänen asuntonsa, tyttärensä asunnon ja vaimonsa studion yksityistämisprosessista. 3. marraskuuta 1997 OMON-joukot saattoivat Sobtšakin kuulusteluihin, josta hänet siirrettiin sairaalaan sydänvaivojen vuoksi. 7. marraskuuta hän lensi Pariisiin yksityiskoneella ilman passintarkastusta, virallisesti sydänhoitoon kärsittyään kolmannen sydänkohtauksen, ja asui siellä vuoteen 1999. Kesäkuuhun 1999 mennessä Sobtšakin entinen suojatti Putin oli vaikutusvaltaisessa asemassa FSB:n johdossa, ja hänestä tuli muutaman viikon kuluttua pääministeri, ja Sobtšakia syyttänyt valtionsyyttäjä Juri Skuratov pidätetty virantoimituksesta, jolloin Sobtšak palasi Venäjälle.[1] Hän pyrki duumaan, muttei tullut valituksi.

Sobtšak kuoli yllättäen 20. helmikuuta 2000 hotelli Rusissa Svetlogorskissa Kaliningradin alueella ollessaan kiertomatkalla tukemassa Putinin valintaa Venäjän presidentiksi vuoden 2000 vaaleissa. Häntä vastaan oli myös esitetty tappouhkauksia.

Sobtšakin tytär Ksenija Sobtšak (s. 1981) on Venäjän kuuluisimpiin kuuluva seurapiirijulkkis ja Talo-2-realityshow'n juontaja.

Kesäkuussa 2006 Pietarin kaupungin Vasilin saarella paljastettiin Sobtšakin muistomerkki.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]