Muunnesointu
Muunnesointu on tonaalisen musiikin teoriassa sointu, joka sisältää ainakin yhden sävellajiin kuulumattoman sävelen. Muunnesoinnut voidaan jakaa modaalisiin muunnesointuihin ja lainamuunnesointuihin.[1]
Modaaliset muunnesoinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Modaalisessa muunnesoinnussa jokin soinnun sävel on korvattu samalta toonikalta alkavan duuri-, molli- tai modaalisen asteikon sävelellä. Tästä esimerkkinä on mollisävellyksen lopettaminen duurisointuun eli niin sanottu Picardin terssi, esimerkiksi C-duurisointu c-mollissa kulkevan kappaleen loppusointuna. Picardin terssiä käytettiin usein 1700-luvulle saakka, koska duurisointu koettiin mollisointua konsonoivampana.[2]
Toinen tavallinen modaalinen muunnesointu on napolilainen sekstisointu, jossa esiintyy fryygisestä moodista lainattu, alennettu moodin toinen sävel. Napolilainen sekstisointu (merkitään N6) on alennetun II asteen terssikäännös, joka esiintyy tavallisemmin mollissa, joskus myös duurissa. Esimerkiksi c-mollissa siihen kuuluvat alhaalta lukien sävelet f, as ja des.[2]
Lainamuunnesoinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tavallisimpia lainamuunnesointuja ovat välidominantit. Melkein mikä hyvänsä sävellajin sävel voidaan tulkita uudeksi toonikaksi, jonka sävellajista lainataan useimmiten V, joskus myös VII asteen sointu. Esimerkiksi C-duurissa D-duurisointu (sävelet d, fis, a) on dominantti G:lle, C-duurin V asteelle, joten se on välidominantti, joka merkitään lyhenteellä V/V.[3] Vastaavasti C-duurissa vähennetty septimisointu fis-a-c-es on lainattu g-mollista ja merkitään VII7/V.[4]
Ylinousevat sekstisoinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylinousevat sekstisoinnut eli niin sanotut maantieteelliset soinnut ovat modaalisesti muunnettuja välidominanttisointuja. Ne purkautuvat yleensä V asteen sointuun tai I asteen kvarttisekstisointuun. C-duurissa Italialaisessa soinnussa on sävelet as-c-fis, ranskalaisessa as-c-d-fis, saksalaisessa as-c-es-fis ja englantilaisessa as-c-dis-fis. Kaksi viimeksi mainittua ovat enharmonisesti samanlaisia, mutta englantilainen esiintyy vain duurissa ja purkautuu I asteen kvarttisekstisointuun.[5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Musiikin teoriaa webissä Tampereen yliopisto. Viitattu 2.11.2009.
- ↑ a b Musiikin teoriaa webissä Tampereen yliopisto. Viitattu 2.11.2009.
- ↑ Musiikin teoriaa webissä Tampereen yliopisto. Viitattu 2.11.2009.
- ↑ Musiikin teoriaa webissä Tampereen yliopisto. Viitattu 2.11.2009.
- ↑ Musiikin teoriaa webissä Tampereen yliopisto. Viitattu 2.11.2009.