Alolja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alolja
Алоля
Maanosa Eurooppa
Maat Venäjä
Alue Pihkovan alue
Piiri Bežanitsy, Opotška, Pustoška
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue Aloljan valuma-alue
Pinta-ala 860 km²
Yhtyy Velikaja (323 km suistosta)
Joen uoman kohteita
Alkulähde Arno
  56.851667°N, 29.321667°E
Laskupaikka Velikaja
  56.437222°N, 29.098056°E
Läpivirtausjärvet Arno, Kudeverskoje, Bardovo
Sivu-uomat Tsipiljanka, Kopytovka
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 247,9 m mpy.
Laskukorkeus 141,6 m mpy.
Korkeusero 106,3 m
Pituus 105 km [1]
Kaltevuus 1,01 m/km
Muuta
Alolja alittaa pikatien Alojan taajamassa joen alajuoksulla.

Alolja (ven. Алоля) on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki. Se alkaa Bežanitsyn ylängön tunnetulta järvialueelta ja laskeutuu sieltä alas lounaaseen päin ja yhtyy alempana Velikajaan.[1][a]

Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joki saa alkunsa Arnon järvestä ja se virtaa ylängön länsiosissa Olhovetsin (ven. Ольховец) ja toisen pienemmän järven läpi matkallaan kaakkoon laskien 10 kilometrin päässä lopuksi Kudeverskojeen. Joelle tulee tällä osuudella 47 metriä pudotusta. Täältä se jatkaa ensin Orehovskojen (ven. Ореховское) kautta kuusi kilometriä länteen ja kääntyy pienessä Borovno-järvessä (ven. Боровно) viiden kilometrin matkalle etelään ja etenee kolme kilometriä kaakkoon laskien Bardovoon. Toisella välillä tulee pudotusta 27 metriä. Järven jälkeen joki virtaa parin mutkan jälkeen 10 kilometriä lounaaseen. Tähän kääntöpisteeseen mennessä tulee 16 metriä pudotusta lisää ja joki jatkaa Velikajalle asti suuntanaan etelä. Aloljan voidaan katsoa poistuneen ylänköalueelta yhtyessään Velikajaan 22 kilometrin päässä ja noin 18 metriä alempana. Joki meanderoi alajuoksulla voimakkaasti metsäisessä maastossa. Täällä on maaperä hiekkamaata, jossa joki kuluttaa helposti joenrantoja ja siksi on joen pohjalla paljon hiekkaa. Joella on kartan mukaan 15 siltaa, joista tärkeimmät sijaitsevat Kudeverin ja Bardovon kylissä, Glubokojen ja Šukinon välisellä tiellä sekä Aloljin kylässä Pustoškan ja Opotškan välisellä pikatiellä (M-22 eli E-95).[2][3][4][a]

Valuma-alue ja sivujoet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alolja sijaitsee Narvanjoen vesistöalueessa Velikajan valuma-alueella. Velikaja laskee Peipsijärveen, mistä Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Itämerellä Suomenlahteen. Velikajan sivujoen Aloljan valuma-alue kuuluu kokonaan Pihkovan alueeseen. Valuma-alueen pinta-ala on 860 neliökilometriä.[1][3][4]

Sivujoet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aloljan suurimpia sivujokia ja -ojia on esitelty alla taulukossa. Niiden järvestys ei välttämättä ole alajuoksulta yläjuoksulle, koska järjestystä ei ole voitu vahvistaa eri lähteistä.[1][a][2][3]

yhtyy Aloljaan
(km suusta)
nimi nimi
(ven. )
pituus
(km)
valuma-alue
(km²)
lähde
8 Mjasovski Мясовский 1 2,3
29 Tsipiljanka Ципилянка 13 1
38 Melenka Меленка 2,3
39 Bereznitsa Березница 2
Vesneboložka Веснеболожка 2
Kopytovka Копытовка 10 1
Ratenka Ратенка 2
Olhovets Ольховец 2
Belyij Белый 2
Kolpinka Колпика 2
Tšernyj Черный 2

Lähteet: 1 = [1], 2 = [5], 3 = [b] (yhtymiskohta mitattu)

Järvet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen valuma-alueella on runsaasti järviä ja lampia. Joki virtaa monien järvien ja lampien kautta, joita ovat esimerkiksi Arno, Kudeverskoje, Orehovskoje (ven. Ореховское) ja Bardovo. Jos luetellaan alajuoksulta käsin järvirikkaita sivujokia, tulee silloin aloittaa Alolista. Sen lyhyellä ja Aloljaan oikealta puolelta yhtyvän Mjasovskin laskuojan valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Bolšoje Kolpino ja Svetloje. Seuraavaksi tuleva Tsipiljanka yhtyy vasemmalta puolelta Aloljaan. Sen valuma-alueella sijaitsevat suurimpana järvenä Tsipilja ja omasta sivuhaarasta tuleva Ostrovito. Sitten, Melenka yhtyy Aloljaan oikealta puolelta ja sen valuma-alueelta laskee surimpana järvenä Kamennoje. Bereznitsa yhtyy lähes samaan kohtaan myös oikealta puolelta ja silläkin on suuri Berezovskojen järvi. Seuraavana on Vesneboložka, joka yhtyy etelästä joen vasemmalle puolelle. Sen valuma-alueella on suurehko järvi Vesnebolog. Nyt on noustu Aloljaa Bardovo-järvelle asti. Järveen laskee idästä Kopytovka, jonka valuma-alueella on runsaasti pienempiä järviä. Niistä merkittävimmät ovat sivujoen Kamenkan alueella sijaitsevat Kamennoje ja Velikaja Voda, sivujoen Pryskin alueella olevat Isajevo ja Plockoje, ja sivujoen Stopnon alueella olevat Ostrovito ja Dolgoje. Heti Bardovo-järven yläpuolella yhtyy Aloljaan pohjoisen suunnalta vasemmalle puolelle tuleva Ratenka, jonka pääjärvi on Ratnoje. Aloljan oikealta puolelta yhtyy lyhyen ojan päässä sijaitseva Glušnevskoje ja heti sen yläpuolelle Dolgojen laskuoja. Latvaosat Aloljasta sijaitsevat kahden muun vesistön välissä niin, että vain uomassa sijaitsevat latvajärvet kuuluvat enää mukaan.[2][3][4][b]

Hallintoalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiollisen vesistörekisterin mukaan joki ja sen valuma-alue kuuluu Itämeren valuma-alueen piiriin (ven. Балтийский бассейновый округ). Joen vesistörekisterin numero on 01030000112102000027727 [1]. Venäjän puoleisten vesistöjen hallintorakenteesta ei ole tässä tietoa, mutta alue sisältyy kuitenkin kokonaan Pihkovan alueeseen.[2]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Teksti on osittain käännös venäjänkielisestä artikkelista ru:Алоля, jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
  2. a b Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuus, asutus ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Alolja (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 1.5.2020. (venäjäksi)
  2. a b c d Neuvostoajan kartta: O-35-Д, Псков (Pihkova), 1:200 000
  3. a b c d Pihkovan alueen kartta: sivu 35 (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 1.5.2020
  4. a b c Pihkovan alueen kartta: sivu 29 (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 4.5.2020
  5. Pihkovan alueen järviä (Excel) (arkistoitu, 22.5.2014) luotu 7.9.2013. pskov.ru: Pihkovan alueen valtion lupa- ja ympäristöhallintokomitea. Arkistoitu 30.6.2019. Viitattu 2.5.2020. (venäjäksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: ru:Алоля