Ali Bongo Ondimba

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ali Bongo Ondimba
Ali Bongo - allocution du 21 mars 2020 (cropped).jpg
Gabonin presidentti
Pääministeri Paul Biyoghé Mba
Raymond Ndong Sima
Daniel Ona Ondo
Emmanuel Issoze-Ngondet
Julien Nkoghe Bekale
Rose Christiane Raponda
Varapresidentti Pierre-Claver Maganga Moussavou
Edeltäjä Rose Francine Rogombé (vt.)
Omar Bongo
Gabonin puolustusministeri
1999–2009
Gabonin ulkoministeri
1989–1991
Henkilötiedot
Syntynyt9. helmikuuta 1959 (ikä 64)
Brazzaville
Puoliso Sylvia Bongo Ondimba
Tiedot
Puolue Parti Démocratique Gabonais (PDG)
Koulutus Oikeustieteen tohtori
Tutkinnot Sorbonne, Pariisi
Uskonto islam
Aiheesta muualla
www.presidentalibongo.com

Ali-Ben Bongo Ondimba (syntyjään Alain Bernard Bongo, s. 9. helmikuuta 1959) on Gabonin presidentti ja maan edesmenneen presidentin Omar Bongon poika ja Parti Démocratique Gabonaisin (PDG) varapuheenjohtaja.

Bongo syntyi Brazzavillessä ja kävi koulua Ranskassa yhdeksänvuotiaasta asti. Hän väitteli oikeustieteestä Sorbonnessa ja alkoi osallistua politiikkaan vuonna 1981. Isänsä valtakaudella hän toimi Gabonin ulkoministerinä 1989–1991 ja puolustusministerinä 1999–2009.[1] Isä ja poika kääntyivät muslimeiksi vuonna 1973 ja muuttivat samalla nimensä.[1]

Isänsä kuoltua nelikymmenvuotisen presidenttikautensa jälkeen Ali-Ben Bongo asettautui PDG:n presidenttiehdokkaaksi elokuun 2009 vaaleihin. Ali Bongon ilmoitettiin saaneen 42 % äänistä ja tulleen siten valituksi maan presidentiksi. Oppositio kiisti tuloksen ja Librevillessa ja Port-Gentilissa puhkesi levottomuuksia ja hyökkäyksiä ulkomaalaisia vastaan ja Ranskan lähetystö sytytettiin tuleen.[2] Ali Bongo astui virkaansa 16. lokakuuta 2009.

Kesäkuussa 2011 Bongo vieraili Valkoisessa talossa Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman vieraana.[3] Bongoa on pidetty Obaman luottomiehenä Afrikassa. Gabon sai vuosiksi 2010–2011 YK:n turvallisuusneuvoston jäsenpaikan ja tuki Yhdysvaltain suunnitelmia mm. Libyan johtaja Muammar Qaddafin syrjäyttämisestä ja käytti vaikutusvaltaansa muiden Afrikan johtajien saamisesta sen taakse. Niinpä Bongo oli ensimmäinen Afrikan johtaja joka yöpyi Yhdysvaltain presidentin yksityisessä vierastalossa Blair Housessa ja vuonna 2014 hän oli kunniapaikalla Obaman vieressä Afrikan johtajien kokouksessa Washingtonissa.[4]

Bongo valittiin niukasti uudelleen elokuun lopussa 2016. Hän sai vaalilautakunnan tulosten mukaan 49,8 prosenttia äänistä, kun opposition Jean Ping sai 48,23 %. Maassa puhkesi tämän jälkeen levottomuuksia ja ryöstelyä. Mellakoitsijat sytyttivät maan parlamenttirakennuksen tuleen ja turvallisuusjoukot ja poliisi hyökkäsivät oppositiopuolueen päämajaan.[5][6]

Bongo kärsi sairauskohtauksen lokakuussa 2018 vieraillessaan Saudi-Arabiassa. Hän toipui Riadissa ja Marokossa, eikä häntä nähty julkisesti yli vuoteen. Joulukuussa 2019 Bongo piti neliminuuttisen puheen Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECCAS) kokouksessa suuremmitta ongelmitta.[7]

Lokakuussa 2021 Ali Bongon nimi nousi esille Pandoran papereissa jotkja kertovat offshore -yritysten käytöstä veroparatiiseissa. Ali Bongolla oli kaksi nyttemmin jo lakkautettua hallintayhtiötä, joiden omistuksia ei tunneta.[8]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bongolla on kolme biologista lasta, ja hän on adoptoinut neljännen lapsen Marokosta.[9]

Ali Bongon tiedetään harrastavan autojen keräilyä. France 24 kertoi että neljä kuukautta presidentiksi valintansa jälkeen hän tilasi 29 luksusautoa sveitsiläisen yhtiön kautta. Vuonna 2012 Librevillen Cité de la Démocratie -kompleksissa, joka käsittää mm. presidentin toimiston ja ministeriöitä, oli parkissa 400 luksusautoa.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]