Alfred Tennyson

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alfred Tennyson
Kuva 1870-luvulta.
Kuva 1870-luvulta.
Syntynyt 6. elokuuta 1809
Somersby, Lincolnshire, Englanti
Kuollut 6. lokakuuta 1892 (ikä 82)
Lurgashall, Sussex, Englanti
Tyylilajit runous
näytelmät
Puoliso Emily Sellwood
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Alfred Tennyson, Lordi Tennyson (6. elokuuta 1809 Somersby, Lincolnshire, Englanti6. lokakuuta 1892 Aldsworth, Surrey, Englanti) oli eräs aikansa suosituimmista englantilaisista runoilijoista.[1]

Suuri osa Tennysonin tuotannosta käsitteli klassisia tai mytologisia aiheita. Idylls of the King (n. 1859) käsittelee kuningas Arthurin tarua. Myöhemmin hän siirtyi näytelmäkirjallisuuteen, mutta hänen näytelmänsä eivät saavuttaneet suosiota edes omana aikanaan.

Elämä ja tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tennyson syntyi Lincolnshiressä rehtorin poikana.[1] Isä kärsi mielenterveysongelmista ja joi rankasti. Tennyson ja kaksi tämän vanhempaa veljeä kirjoittivat runoutta teini-iässä, ja heidän yhteiskokoelmansa julkaistiin Alfredin ollessa 17-vuotias.

Tennyson kirjoittautui Cambridgen Trinity Collegeen 1828 ja julkaisi ensimmäisen oman kokoelmansa, Poems Chiefly Lyricalin, vuonna 1830. Vaikka jotkut kriitikot pitivät Tennysonin tyyliä ylisentimentaalisena, hänen runoistaan tuli pian suosittuja ja Tennyson sai kiitosta tunnetuilta runoilijoilta, kuten Samuel Taylor Coleridgelta.

Vuonna 1831 Tennysonin isä kuoli ja hän joutui jättämään opiskelut.[1] Hän palasi Lincolnshireen huolehtimaan äidistään. Vuonna 1833 Tennyson julkaisi toisen runokokoelmansa, joka sisälsi hänen tunnetuimman runonsa The Lady of Shalott. Kokoelma sai kielteiset arvostelut, eikä Tennyson julkaissut kymmeneen vuoteen, vaikka jatkoikin koko ajan kirjoittamista.

Tennyson ja perhe muuttivat Essexiin ja vuonna 1842 Tennyson julkaisi kaksiosaisen kokoelman Poems, joista ensimmäinen osa sisälsi jo julkaistuja runoja ja jälkimmäinen enimmäkseen uusia. Ne olivat menestyksekkäitä, kuten myös vuonna 1847 ilmestynyt Princess. Vuonna 1850 Tennyson saavutti uransa huipun: hänelle myönnettiin Poet Laureaten eli hovirunoilijan arvo, jossa hän seurasi William Wordsworthia. Samana vuonna hän meni naimisiin Emily Sellwoodin kanssa. Runojen myynnistä tuli nyt hiumattavat tulot, ajoittain yli 10 000 puntaa vuodessa, ja Tennyson saattoi ostaa talon maaseudulta ja jatkaa kirjoittamista sen rauhassa.[2]

Virallisessa asemassaan Tennyson sepitti isänmaallis-romanttisia teoksia, kuten Ode on the Death of the Duke of Wellington (1852) ja Kevyen prikaatin hyökkäys (1855), joka kertoo Krimin sodan aikaisesta epäonnistuneesta hyökkäyksestä:

Heidän on pakko kuolla:

tykkejä tääll’ on ja tuolla,
patteri joka puolla
  ampuu ja lataa.
Sauhuun ja pauhinaan
peittyissä järkkyvän maan,
rohkeina kuoleman kitaan,
hornan kattilaan
  ratsasti kuus sataa.

  (suom. Yrjö Jylhä)

Kuningatar Viktoria myönsi Tennysonille paronin arvon vuonna 1884. Hän oli ensimmäinen aateloitu englantilainen kirjailijalähde?.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Alfred, Lord Tennyson Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.4.2016.
  2. Lord Alfred Tennyson Academy of American Poets. Viitattu 3.4.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Alfred Tennyson.
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: