Alexandrine Tinne

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alexandrine Tinne Afrikassa, Carl Weyermanin kaiverrus

Alexandrine Petronella Francina Tinne (17. lokakuuta 1835 Haag, Alankomaat1. elokuuta 1869 Fezzan Ottomaanien valtakunta) , sukunimi kirjoitetaan joskus myös muodossa Tinné, oli alankomaalainen tutkimusmatkailija. Hän yritti ensimmäisenä eurooppalaisena naisena Saharan ylitystä.

Elämäkertaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alexandrine Tinne syntyi varakkaan yläluokkaisen perheen tyttäreksi ja sai hyvän kotiopetuksen. Kun hänen isänsä kuoli, hän oli perimänsä omaisuuden johdosta Alankomaiden rikkain nainen.[1]

1800-luvun lopulla eurooppalaisia alkoi kiinnostaa Afrikka ja sen tutkimattomat sisäosat. Erityisesti Niilin lähteiden löytäminen kiehtoi mieliä. Alexandrine Tinne jätti Euroopan taakseen kesällä vuonna 1861 ja lähti Valkoisen Niilin varrelle. Mukanaan hänellä olivat hänen äitinsä ja tätinsä. Lyhyen Khartumissa oleskelun jälkeen he saapuivat ensimmäisinä eurooppalaisina naisina päämääräänsä Gondoroon, Valkoisen Niilin varrelle. Alexandrine sairastui, ja seurue palasi Khartumiin 20. marraskuuta vuonna 1862.[2]

Oleskellessaan Khartumissa Tinne tapasi kaksi tutkimusmatkailijaa, Herman Steudnerin ja Theodor von Heuglinin. Yhdessä he ryhtyivät suunnittelemaan uutta matkaa Bahr-el-Ghazliin löytääkseen maan, jota kutsuttiin "Niam- Niamiksi". Lisäksi oli tarkoitus tutkia, onko perää väitteillä, että joko Keski-Afrikassa tai Itä-Kongossa on suuri järvi. Tinne lähti seurueineen matkaan 5. helmikuuta vuonna 1863.[2]

Uudesta matkasta tuli erittäin raskas. Kaikki matkailijat sairastuivat kuumetauteihin. Steudner kuoli huhtikuussa, Tinnen äiti ja kaksi kamarineitoa heinäkuussa. Monia vaaroja ja rasituksia kokenut seurue palasi Khartumiin maaliskuussa vuonna 1864. Tinnen velipuoli John Tinne oli tullut Khartumiin tehtävänään taivutella sisarpuolensa palaamaan Eurooppaan, mutta turhaan, Alexandrine piti päänsä. Sensijaan John Tinne palasi Eurooppaan mukanaan sisarpuolensa keräämä suuri etnografinen kokoelma. Matkan tieteellisiä tuloksia kuvattiin Heuglinin kirjassa Die Tinnéschen Expedition in westlichen Nilgebiet. Saatiin kuvattua 24 uutta kasvilajia. Matkan jälkeen Tinne muutti neljäksi vuodeksi Kairoon ja matkaili Algeriassa ja Tunisiassa. Yritykset päästä tapaamaan tuaregeja vuonna 1868 epäonnistuivat.[2]

Tinne lähti Tripolista uudelle matkalle tammikuussa vuonna 1869 kamelikaravaanin kanssa. Mukana matkalla oli saksalainen tutkimusmatkailja Gustav Nachtigal, ja tavoitteena oli päästä Tšadjärvelle ja edelleen Darfuriin. Sitä ennen piti ylittää Sahara. Matka eteni hitaasti Tinnen sairastelun ja hiekkamyrskyjen vuoksi.[3]

Aikaisin aamulla ensimmäisenä päivänä elokuuta vuonna 1869 Tinnen karavaaniin hyökättiin. Tinnen mukana olleet alankomaalaiset matruusit surmattiin ja Tinne sai surmansa kahdesta miekaniskusta. Hänen ruumistaan ei koskaan löydetty. Murhasta tehtiin tutkimus ja motiiveiksi on esitetty ryöstöä ja tuaregiheimojen kilpailuja alueista ja vallasta.lähde?

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tinnen kokoelmat sijoitettiin Liverpoolissa sijaitsevaan museoon. Pitkään uskottiin, että ne tuhoutuivat vuoden 1941 pommituksissa. Nyt niihin kuuluneita esineitä on löydetty ja ne on todettu erittäin arvokkaiksi todisteiksi Sudanin kulttuureista.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Harry Johnston: The Nile Quest: A Record of the Exploration of the Nile and Its Basin, s. 192. Cambridge University Press, 1903. ISBN 9781108033008. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.5.2019).
  2. a b c ”Tinné, Alexandrine Petronella Francina”, Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, 1911. Wikisource (viitattu 19.5.2019).
  3. a b Leo Hamalian: Alexine and the Nile (Arkistoitu Web Archiveen) www.saudiaramcoworld.com. Viitattu 19.5.2019.